Miksi olin ulkona ammunnan aikaan? No, ajattelin tyhmänä ehtiväni remmissä äkkiä pikapissattaa Heron klo 21 ennen kuin varsinainen pauke alkaa. En ehtinyt, naapuri ampui aivan vieressä raketin... Tyhmä emäntä.
Onneksi Hero ei edelleenkään kehittänyt itselleen paukkuarkuutta, vaan seuraavien päivien tasaisen varma paukahtelu silloin tällöin (mitä sitä nyt ammunta-aikoja noudattamaan, kun voi poksutella huoletta koko viikon!) huomioitiin ei-millään. Jos lähellä poksahti, saattoi Hero katsahtaa äänen suuntaan ja se siitä. Hillan uudesta vuodesta ei ole paljoa kerrottavaa: tytsy söi, leikki, nukkui ja piereskeli. Hillan mielestä klo 23-01 välinen kolmas maailmansota (ainakin Vantaalla) ei ollut mitään, mihin olisi pitänyt reagoida millään tavalla. Ulos pissalle? No problem.
Tämä viikonloppu vietettiinkin taas maalla vapaudesta nauttien ja taas kerran rontteja siskonpedistä yöllä poispotkien. Läheisyys on ihana asia, mutta Hillan ja Heron käsitys läheisyydestä yöllä siskonpedissä on varsin tilaavievä.
 |
| Pyhäjärven rannalla jäniksenjälkiä haistelemassa |
 |
| Auringonlasku |
Hilla kehitti itselleen lauantaiaamupäivänä vesiripulin, johon vanhoja muistellen suhtauduin varsin hysteerisesti. Hillalla kun harvoin on "vain" ripulia, vaan se aina kehittyy kunnon ripulishowksi, suolistotulehdukseksi tai joksikin muuksi epänormaaliksi. Nyt sain kuitenkin napattua heti apteekista mukaan todella hyvän uutuuden: http://www.care4pets.fi/tuotteet/stomach/ ja ripuli hävisi sen siliän tien! Iso peukku tälle tuotteelle!
Hilla pääsekin koekaniiniksi, sillä tilasin sille Back on Track loimen. Käyttökokemuksia piakkoin, kunhan saadaan riepu koekäyttöön.
 |
| Kotona olikin jo veto pois |
 |
| Nyt kamera pois, iltapalaa napaan ja sohvalle potslojo :) |
Hännänheilutusten täyteistä uutta vuotta kaikille :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti