Myyräjahtia..
Huhhei, Nyt ollaan Hillan kanssa törmätty enemmän kun useaan metsänasukkiin ihan hiljattain. Kettuun törmättiin järven rannalla, mutta onneksi Hilla ei sitä hoksannut ja sain tyttöä harhautettua, ja kettu pääsi livahtamaan pusikoihin. Olisi kyllä nähty vuoden ajojahti ja saatu joku kapi kaupan päälle, jos Hilla olisi ketun hoksannut ennen minua.
Toissapäivänä tutulla metsälenkillä vastaan jolkotteli valtava näätä ihan muina miehinä (näätinä?).. Onneksi Hilla oli näystä niin ihmetyksissään hetkisen, että sain napattua kaulapannasta kiinni ennen sinkoamista. Siinä sitten hetken tuijoteltiin näätää naamakkain, kunnes näätä lähti jolkottelemaan tulosuuntaansa ja minä kiskoin Hillaa (yllättävän vastahakoista sellaista) toiseen suuntaan.
Ja nythän on rhodesiankoirien virallinen myyrästys/hiirestyskausi (koskapa se päättyisi..), eli joka heinikkoon hypätään isolla loikalla, kuunnellaan lerppukorvat maata viistäen ja saalistetaan armottomasti kaikkea mikä heinikossa erehtyy ääntä päästämään..
Eli hyvää kevättä vaan kaikille rhodelaisille ;)!!