Rhodesian Ridgebacks Hilla ja Hero

Nakuilua!

2012-02-13T19:48:00.000+02:00

Emännällä oli tiukasti vaatteet päällä, mutta koiruudet saivat pitkästä aikaa nakuilla, kun lämpömittari näytti -2 pakkasastetta. Meno oli sen mukaista ja vauhtia riitti!

Hillalle on nyt ostettu sitruunapanta, ja kirjoittelen siitä tuloksia pian :)

Näin tuohon eukkoon saa vauhtia, hampaat kankkuun!

Ojennusvenytys

Lumisten metsien leijonanmetsästäjä

Nyt tulee turpiin, mutta kummalle...

Mikäs tänne vilahti?

Ehtii tässä poseeraamaankin hiukan

Vaan ei kauaa... Taas mennään!

Äh, kinttua kutittaa

U-käännös

Tässä vaiheessa kuvaaja maastoutui alta pois

Mihin se eukko taas meni?

Muisteloita

2012-02-08T20:20:00.000+02:00

Kesää odotellessa pengoin valokuva-albumeita, ja tässä pari julkaisematonta kuvaa viime kesältä ja syksyltä... Tule kesä pian, tule...

Puikulanaama & Lumiturpa

2012-02-05T12:49:00.002+02:00

Viikonloppu hurahti Vantaalla, joten Hero & Ressu kombinaatio sai taas purkaa pölhöenergiaa täysillä, ja aiheuttaa harmaita hiuksia kanssaeläjille. Pakkasta oli parhaimmillaan -27'c, mutta sepä ei nuijaduon menoa hidastanut. Rhodet & co. muuttavat näillä näkymin Sipooseen helmikuun loppupuolella, eli Kanta-Hämeen maalaismaisemat muuttuvatkin rantaruåtsalaisiin rannikkomaisemiin ;) Jännää ja pelottavaa yhtäaikaa, mutta näin se elämä välillä viskaa ihan toiseen ilmansuuntaan, kun oli ehkä aiemmin ajatellut. Eiköhän meidän poppoo istu Sipooseenkin ihan hyvin, ainakin toivottavasti!

Ilmaisku

Ilmaisku toiseen suuntaan

Hammastarkastus!

Kumman?

Minun? Sinun?

Sainpas! Ja karkuun!

Ei me mitään..erikoista..täällä ei ole mitään nähtävää, voitte poistua...

Onkohan tuo ihan normaali?

Pois alta risut ja männynkävyt ja kaikki muutkin, jotka välitätte omasta terveydestänne!

Jos joku ihmettelee Hillan puuttumista kuvista, niin kyllähän Hilla mukana oli. Hilla tosin nukkui sisällä sohvalla -ilmalämpöpumpun alla. Hilla poistuu taktisesti paikalta, kun takkeja aletaan kaivelemaan esille. Mikä hienohelma kylmänarka afrikkalainen?

Voihan putkiluu minkä teit!

2012-01-21T15:28:00.003+02:00

Viimeksi olen saanut siivota koirahuoneesta ylä- ja alapään tuotoksia elokuussa, kun meitä piinasi pitkään mystisten mahavaivojen riivaus. Aiheesta on blogissa enemmäkin, mutta tiivistettynä; pitkään jatkunut ripulimaratoni saatiin katkaistua lisäämällä koirien päiväannokseen aamuin illoin iso loraus AB piimää.

Kuva internetistä löydetty

Noh, nyt pääsin taas kuurailemaan koirahuoneen lattiaa p*skassa kahlaten, kun Hilla aloitti torstai-iltana ripuloinnin. Koirat saivat keskiviikkoiltana kaluttaviksiin putkiluut, joissa toisessa päässä oli suuri nivel (?), jonka ne saivat murusiksi ja se katosi kitusiin nopeasti. Putkiluitahan koirat ovat saaneet ennenkin, mutta eihän niistä irtoa kovinkaan paljon tavaraa, joten tämä nivel oli aivan uusi tuttavuus koirien vatsoille. To-pe yönä Hilla kävi yöllä ulkona pariin otteseen, mutta vaikutti olosuhteisiin nähden hyvinvoivalta. Perjantaiaamuna aamulenkillä Hilla ripuloi viiteen otteeseen, mikä antokin osviittaa siitä mikä kotona odottaisi kun töistä tulisin.

Bingo, oikein arvasin taas kerran! Ripaskaa riitti vaikka muille jakaa, ja emäntää oli muistettu myös parilla pienellä luumurskan täyteisellä oksennuksella. Jipii, hieno tapa aloittaa viikonloppu... No eikun siivoushommiin. Illan Hilla vaikutti olevan vielä suhteellisen ok kunnossa, juottelin piimävettä ja hyvin upposi. Yöllä alkoi vinkuminen ja taas piti päästä ulos. Tällä kertaa sekään ei helpottanut oloa pitkäksi aikaa, vaan Hilla läähätteli kipeää mahaansa ja oli levottoman kipeän oloinen.

Käytin Hillan vielä varmuuden vakuudeksi ulkona ja sisällä tarjosin nestettä; ei uponnut. Hilla kuitenkin rauhoittui, ja vastoin kaikkia sääntöjämme otin sen meidän väliimme nukkumaan. Siinä se tärisi, mutta nukkui suhteellisen rauhallisesti. Aamuyöllä mittasin kuumeen ; 40 astetta. Eläinlääkärille on turha soitella aamuyöstä ellei koira tee suurinpiirtein kuolemaa. Meillä Hillan vatsaoireet ovat jo "tuttu juttu" ja ne ovat usein rajuja, joten tarkkailin tilannetta ja odottelin aamuun. Niin monet paniikit olen käynyt Hillan vatsan takia läpi, että osaan jo arvioida milloin on piipaa-hätä, ja milloin tilannetta voi seurata. Suurin määrittäjä on koiran yleistila.

Aamulla Hilla oli hiukan pirteämpi, lämpö edelleen 40 astetta. Nyt sille maistui hyvin juoma ja kevyt syöminen, joten annoin aamun aikana kolmeen otteeseen puoli kupillista piimä-vesi-riisikanamössö-Nutrisal Plus -seosta. Riisimössöä oli lähinnä lusikallinen, eli paino oli nesteessä. Kävimme myös pienellä aamukävelyllä (10min) ja Hilla selvästi piristyi kun sai elektrolyyttiä, juotavaa ja pientä vatsantäytettä. Lämpö oli 39,5 astetta aamupäivällä, joten soitin Vethausin eläinlääkärille, joka kehoitti toimimaan koiran yleiskunnon mukaisesti; pirteähköä syövää ja juovaa koiraa ei tarvitse tuoda näytille.

Onneksi Hero toimii tyynynä ja lämmittäjänä :)

Hilla on tämän päivän ollut semipirteä, heiluttelee häntää ja askeltaa ihan reippaasti niillä pikku pissalenkeillä jotka olemme tehneet. Päivystävältä eläinlääkäriltä sain puhelinreseptin apteekkin Oriprim Forte Vet antibioottiin, jonka hain päivällä apteekista. Nappasin mukaan myös maitohappojauhetta, jota syötän antibiootin kanssa. Nyt Hilla ei ole ripuloinut ja lämpökin näytti 38,7, eli voiton puolella toivottavasti olemme! Eläinlääkärin mukaan kyse on todennäköisimmin suolistotulehduksesta.

Listaan vielä oireet ja käyttämäni hoitokeinot, jotta on muillekkin vinkkiä mikäli sama tulee eteen:

Oireet:

Lievä kipuilu (läähätys, levottomuus)
Lämpö / Kuume 39,5-40c
Paha ja voimakas ripuli
Aluksi oksennusta pariin otteeseen
Hieman vetämätön koira, mutta yleistila kuitenkin hyvä ts. kävelee, syö, juo ja jaksaa seurata hyvin ympäristöään.
Tärinä (kuumeesta ilmeisesti johtuva)

Hoito:

Hyvin kevyt ruokavalio; aluksi piimää+vettä, sitten hieman riisikanamössöä.
Paljon paljon paljon nestettä
Lepo
Antibiootit
Maitohappobakteerijauhe tasapainottamaan vatsan toimintaa
Nutrisal Plus jauhe (tai muu vastaava, esim. Canikur, Tehobakt) tasapainottamaan nestetasapainoa

Muistakaa kuitenkin, että em. oireet voivat liittyä myös moniin muihinkin tauteihin / tiloihin kuin suolistotulehdus! Tarkkaile koiraa, mittaa lämpö (varaa kotiisi koiralle kuumemittari!) ja älä epäröi kysyä eläinlääkäriltä neuvoja.

Itse tarkkailin hysteerisenä Hillan vatsalinjaa mahdollisen turvotuksen varalta (vatsalaukun kiertymä, suolitukos), mutta turvotusta ei ollut havaittavissa, vatsa ei ollut kosketusarka ja suolistoääneet kuuluivat.

Toivottavasti tämä oli nyt tällä erää tässä..

Kaameaa katsoa kun koira sairastaa, ja itse olet tilanteessa suhteellisen avuton.

Talvikelit yllättivät rhodesiankoirat

2012-01-15T12:13:00.001+02:00

Hahahaaaa tulihan se talvi! Lunta on meidän korkeudella noin 40-50cm paikasta riippuen, pakkasta -8 ja -10c välillä ja sähkökatkoja on ollut useaan otteeseen. Työmatkaan saa kelistä riippuen kulumaan mitä tahansa 1h 20min ja kahden tunnin välillä / suunta, sillä jostakin kumman syystä suomalaiset autoilijat pudottavat nopeudestaan 20km/h kun näkevät ensimmäisen lumihiutaleen. Onhan se toki hyvä olla varovainen, mutta.. Sanotaanko vaikka niin, että kaikki rumat sanat mitä tiedän on kyllä käytetty liikenteessä aika tarkkaan, ja verenpainetta on saatu nostettua enemmän kuin joka toisella työmatkalla. Latua!

Pakollinen söpöilykuva

Menikö isäntä keittiöön?!

Koirat ovat ottaneet muuttuneen ilmanalan innoissaan vastaan. Kunhan pukinetta on päällä keliin sopivasti, niin mikään ei hidasta afrikkalaisten menoa. Pikemminkin lumi ja pakkanen ovat lisänneet kierroksia entisestään, ja koirat eivät meinaa pysyä housuissaan lainkaan uloslähtiessä. Jopa Tyyni ja Arvokas Hilla saa hepuleita, hihhuloi hihnassa ja saa spontaaneja ilokohtauksia kesken lenkin. Onkohan noilla aivot jäässä? Hero avustaa myös lumitöiden tekemisessä parhaansa mukaan; jahtaa kolaa ja nappaa siitä kiinni raahaten sen sivuun reitiltä. Kiitos Hero, olet suuri apu. Kiitos.

Maanantain PK-tottiksessa Hilla ja emäntä olivat kumpikin alavireisiä. Hilla hösötti jotakin ihan omiaan ja emäntä teki hidasta kuolemaa väsymyksen vuoksi. No, räpiköitiin muutama harjoitus, ja Heron kanssa treenailtiin ihan perusjuttuja aivojumpaksi. Varsinaisiin PK tottistreeneihin Herolla ei ole asiaa, koska jos keskittymiskyky on oravan tasoa ja ajatus harhailee tyttöjen perään jatkuvasti, ei kunnon treenaamisesta tule oikein mitään. Toko ja rallytoko on enemmän Heron juttuja, kun voi irroitella enemmän ja tekeminen ei ole niin intensiivistä. Juoksunarttu treeneissä on hyvä häiriötekijä, mutta saa Heron rusinan aivan sekaisin. Ylläri.

Moi. Kävin vähän tukailemassa lumenalaisia jutskia.

Täältähän löytyy vaikka mitä!

Pitääkö vielä kauankin poseerata? Varpaita paleltaa!

Ostin koirille taas pitkästä aikaa purkin Plaque Offia. Katsotaan nyt olisiko sillä mitään vaikutusta, sillä Hillalla alkaa olla näkyvää hammaskiveä, ja Heron henki tuoksahtaa hiukan. Kokeillaan ensin tämä, ja sitten Hilla eläinlääkäriin jos ei aineella ole mitään vaikutusta. Peukut pystyyn, vaikkakaan en ole kovinkaan toiveikas asian suhteen. Pikemminkin skeptinen. Silti pistin 25e pieneen purkkiin kyseistä mönjää. Hmmmm...

Olisiko jollakin ideoita hyviksi luiksi koirille? Meillä Racinelin paksuimmat ja kovimmat nahkaluut menevät Hillalla hetkessä, mutta putkiluut taas ovat ihan rahan haaskausta: Koirat innoissaan järsivät nahan luun päältä ja imeksivät osan ytimestä ja se siitä. Koirahuoneen lattia näyttää lehmien hautausmaalta kaikkinen hylättyinen putkiluineen, joissa ei ole enää mitään helppoa imeksittävää. Varsinaiset lihansyöjät tosiaan....

Hilla the puruluuterminaattori

RAUHAISAA ALKANUTTA VUOTTA KAIKILLE LUKIJOILLE!! :)

Pommien pauketta ja pelastusoperaatio

2012-01-01T15:05:00.000+02:00

Ainakin on raflaava otsikko, mutta sisältö ei kyllä ole ihan niin jännä, kuin otsikko antaa ymmärtää. Harmi.

Uuteen vuoteen meillä valmistauduttiin lauantaina aamun ja päivän pitkillä lenkeillä, tokotreeneillä hallissa ja namijäljellä metsässä. Tavoitteena oli illalla väsyneet ja rauhalliset koirat, joten ohjelmaa oli kyllä järjestettykkin tavoitteen saavuttamiseksi. Kumpikaan koirista ei onneksi pelkää raketteja, mutta Hero on niiden suhteen hiukan ihmeissään (jää kuuntelemaan hetkeksi, ja on hiukan aluksi varuillaan) . Me itse lähdimme kotoa pois puoli kuuden aikoihin, ja väsähtäneet koirat jäivät portin taakse keskenään odottelemaan vuoden vaihtumista. Verhot olin vetänyt eteen koko talossa, luita oli tarjolla ja radio soimassa hiljaa. Puolen yön jälkeen koitiutunutta isäntäväkeä olikin vastassa kaksi rentoa ja unista koiraa, eli suunnitelma toimi paremmin kuin hyvin :)

Hero poseeraa

Hilla samaten

Tänäänkään eivät pikkupojat (eivätkä varmaan isommatkaan) malttaneet pitää näppejään erossa paukuista, vaan edelleen pamahtelee satunnaisesti milloin missäkin päin kylää. Onneksi ei Herokaan jaksa enää välittää paukkeesta, eli paukkuarkuutta ei saatu kehitettyä täksikään uudeksi vuodeksi (ihanaa). Yöllä käytiin jopa (remmissä tukevasti olevien) koirien kanssa ulkona piipahtamassa ja pauketta ihmettelemässä parin minuutin verran, eikä meteli aiheuttanut kovinkaan suurta mielen järkytystä kenessäkään. Toivottavasti ihmiset osasivat ottaa mm. etsijäkoiraliiton toitottaman ohjeistuksen tosissaan, eikä niitä raketteja säikähtäneitä ja itsensä teloneita koiria olisi montaa, mieluiten toki ei yhtäkään. Paukkuarkuushan voi puhjeta koirassa yhtäkkiä, vaikka koira ei aiemmin olisi raketeista välittänytkään. Yksi kunnon säikähdys riittää, ja se onkin sitten menoa.

Vuoden 2012 ensimmäinen päivä oli kuin olikin kaunis ja luminen

Seuraavassa kuvasarja Hero&Keppi...

Kattoski mitä mää löysin!

On kyllä hienoin keppi ikinä!

Ja paras, wohoo!

...ja siinä vaiheessa heräsi Hillakin asialle, ja loppuaika mentiinkin yksi koira kepin toisessa ja toinen toisessa päässä

Eilen metsälenkillä metsän siimeksestä kuului koiran haukkua. Suunta oli sellainen, ettei siellä pitäisi olla mökkejä eikä asutusta, joten ihmettelin haukuntaa aikani, mutta ajattelin kyseessä olevan mahdollisesti joku metsäretkeläinen koirineen, tai metsästyskoira jahdissa (liekö enää minkään metsästys käynnissäkään?). Lähdettiin koirien kanssa kotiin, enkä vaivannut haukulla itseäni sen enempää. Tänä aamuna olimme samassa suunnassa taas lenkkeilemässä, ja taas samasta suunnasta kuului haukkua. Tällä kertaa haukku oli kiihtyneempää ja ulvonnansekaista.

Vein Hillan kotiin, nappasin linkkuveitsen mukaan (mahdollista esim. puuhun tarkertunutta remmiä tms. varten) ja lähdimme Heron kanssa takaisin sinne, mihin haukku kuului selkeästi. Mielessä villisti vaihtoehtoja karanneesta ja pinteeseen joutuneesta koirasta aina laittomaan loukkuun jääneeseen koiraraukkaan, joten ajattelin seurata ääntä parhaani mukaan. Puoli tuntia oli näköjään liikaa, ja paikalle päästyämme ei haukkua enää kuulunutkaan mistään. Kävelimme Heron kanssa edes takaisin siinä metsän osassa, johon haukku oli aiemmin kuulunut, mutta paria haukahdusta lukuunottamatta oli aivan hiljaista. Tunnin tarvoimme ympäriinsä ja minä huutelin ja vislasin -> ei pihaustakaan. Aiemminkin haukku oli kuulunut niin kaukaa, että oli turha lähteä tarpomaan mihinkään kauemman ilman ääntä, jota kohti suunnistaa.

Täytyy pitää silmät ja korvat auki kun siellä päin jatkossakin liikutaan, mutta tällä kertaa pelastusoperaatio oli floppi. Tosin en tiedä oliko siellä ylipäätään mitään pelastettavaa, vai onko siellä sittenkin joku mökintapainen tms. Outoa.

Lopuksi vielä kuva-arvoituksia koskien lakananvaihtoa. Lakanoita vaihdettaessa ilmaantuu maisemiin aina kaksi apulaista, jotka haluavat, että heidät myllätään lakanoiden alle piiloon. Siellä ne kököttävät sitten onnessaan "luolassaan", kunnes komennetaan pois.

Kukahan täällä lymyää?

Järkyttynyt leijonanmetsästäjä, jolta riistettiin lämmin luola niskasta

Täälläkin taitaa lymyillä joku petoloinen

Hilla!

Ai mikä talvi?

2011-12-27T10:01:00.000+02:00

Käytiin koirien kanssa juuri aamusuihkussa metsässä. Ilma oli kuin sellainen normi kesäkuun alun sadepäivä: Vettä satoi kaatamalla ja lämpötila huiteli jossakin +7 asteen paremmalla puolella. Noh, isäntä hihkuu innoissaan öljynkulutuksen pysymisestä normilukemissa, koiria ei tarvitse pahemmin pukea ja nurmikko loistaa vihreänä pihamaalla. Siitä huolimatta emäntä on nyreissään, koska käsittääkseni aikaväli joulukuu-helmikuu kuuluu vuodenaikaan nimeltä talvi. Ei alkukevät, eikä loppusyksy. Hyvänä puolena tosin mainittakoon metsäteiden ja muiden metsäreittien helppokulkuisuus, koska viime talvena kinokset estivät suurimmalle osalle metsäreiteistä menon kokonaan.

"Kaamee muija. Ensin jouduttiin ulkoilemaan kaatosateessan, ja nyt joudutaan pitämään näitä naurettavia viittoja"

Pyhät vietimme ihan kotosalla, eikä mitään sen suurempia tapahtunut. Koirat nauttivat taas koko poppoon kotona olemisesta, ruoan kerjäämisestä ja kaikenlaisesta yleisestä liiallisesta läheisyydenkaipuusta, joka ilmeni syliin tuppautumisella ja isäntäväen ruokien hyvin läheisenä tarkasteluna. Sitten taas mentiin loukkaantuneena sohvalle murjottamaan, kun ajettiin ruokapöydän ääreltä pois. Kummaa väkeä!

Löysin netistä tämän ridgeback-pilakuvan, aika osuva ;) Tai no ei se mikään pilakuva ole, ihan arkeahan se esittää...

Pic website&copyrights: http://drawthedog.net/2010/08/nothing-to-see/

Koirat taas joutuvat palaamaan (entistä ankeampaan) arkeen, kun minä kuukauden loman jälkeen menen takaisin töihin. Uusi työpaikka sijaitseekin 108km päässä, eli matkaa tulee enemmän. Tarkalleen ottaen 82km enemmän entiseen työhön nähden. No, onneksi perheessä on kaksi aikuista, ja isäntä saakin käydä ainakin pissattamassa koirat ennen kuin ehdin kotiin ja lenkille. Hyvänä puolena mainittakoon koirien kannalta mahdolllisuus "mummolaan" menoon, eli todennäköisesti yövyn osan viikosta vanhempieni luona Vantaalla, jolloin koiratkin pääsevät sinne päivähoitoon ja leikkimään Heron " ihan kaikista ihanimman kaverin" Ressun kanssa ;)

Ylhäällä video siitä, millaisia meidän metsälenkkimme usein ovat. Eli koirat juoksevat reikä päässä edes takaisin, välillä vedetään happea ja taas mennään. Usein osa lenkistä mennään remmissä ja sitten pidetään sekoilutaukoja, joiden aikana emännän rooli on lähinnä odotella ja väistellä suuntaan ja toiseen sinkoilevia likimain 40kg painoisia ohjuksia. Suurimpaan osaan metsälenkkejä sisältyy myös ainakin yksi "namijälki", eli koirat odottavat ja tallaan niille noin 500m kiemurtelevan ja vaikeassa maastossa kulkevan jäljen, jolle tiputtelen nakkeja. Jäljen ajettuaan ja nakit imuroituaan ovat koirat paljon rauhallisempia, kun nenän ja aivojen (niin minkä..??) käyttö on vienyt voimia päättömästä kaahauksesta hyötykäyttöön.

Voittajaa ja pakkasta

2011-12-07T13:20:00.000+02:00

Sunnuntain Voittaja 2011 - näyttelyyn Messukeskukseen lähdettiin jo aamuvarhain. Kehä alkoi klo 09, joten ajoissa piti olla paikalla pystyttämässä leiriä ja ottamassa tuntumaan ison maailman näyttelytunnelmaan. Tuttuja oli onneksi paikalla paljon, joten fiilis oli hyvä vaikka väsymys painoikin aikaisen herätyksen ja Heron vieressä nukkumisen johdosta (ai miten niin potkii?!). Meillä oli lyhyt nättelypäivä, sillä Hero sai elämänsä ensimmäisen EH:n. Miksi oi miksi juuri Voittajasta piti se EH käydä hakemassa.. No elämä on laiffii ja miten se nyt menikään, ensi vuonna uusi yritys! Onneksi ROP meni sunnuntaina Suomeen Pellelle, kun HeW tittelit menivät lauantaina ulkomaille kaikki vetskua lukuunottamatta. Onnea Liisa&Pelle!

Tässä arvostelu:
"Korrektes format. Vorzüglicher kopfschnitt Schere. Korrekter Hals. Rückenlinie zeitweise leicht aufgezogen. Korrekter rutenansatz & kruppe. Korrekter Ridge, der moch etwas länger sein dürfe. Siebkorb sehr gut entwickelt. Vorzüglich gewinkelt vorne & hinten. Fest im vordermittelfuss. Pfoten sollten besser aufgeknödelte sein. Raumgreifende bewegung. Sicheres wesen. leichte wamme"
Tuomarina mr. Spörr Itävallasta.

Te varmaan huomasitte saman kuin minä, eli saksaahan tuo on.. No ei hätä ole tämän näköinen, koska onhan meillä Googlen oma kääntäjä!
Ja tässä tulee Google translate käännös:

"Oikea muoto. Erinomainen pää saksilla leikata. Oikea kaula. Takaisin linja ajoittain hieman kohoava. Oikea hännän ja lantio. Oikea Ridge, joka olisi moch pidempi. Kori erittäin hyvin kehittyneet. Erinomainen kulma edessä ja takana. Festival ranteet. Jalat tulisi paremmin aufgeknödelte. Laajamittainen liikkeen. Turvaamaan keskeisiä. Hieman löysää kaulanahkaa."

Selvää pässinlihaa, eikö? Erinomainen pää saksilla leikata, sekä erittäin hyvin kehittynyt kori. Mahtavaa!
Festival ranteet? Varmaan aika upeat sitten ;) Jos jonkun saksa on mallia erittäin hyvä, niin hiukan täsmällisempi käännös otetaan kiitollisena vastaan...

Me jäädään Heron kanssa talveksi varmaan keikkatauolle, kun jo kaksi sertiä on kasassa odottelemassa kahden vuoden ikää, ja saa Herokin nauttia vapaasta elosta kun ei ole "pakkoa" käydä näytillä ennen kesää. Oli meille aika ruuhkainen debyyttivuosi näyttelyiden saralla, kun ensimmäisen vuoden saldo (mätsärit ja pentunäyttelyt mukaanlukien) oli 15 näyttelyä. Ansaitaankin pieni loma!

Paparazzi iski takaa, no ainakin mun Voittaja-nuttura näkyy;)

Tää on niin tätä, kun hallissa ei valo riitä kuvaamiseen...

Kehässä ottamassa tuntumaa pohjaan ennen varsinaisen kehän alkamista

Hero juuri astumassa eteenpäin, en ihan noin venytettynä sitä esitä;)

Kerrospukeutuminen on kaiken a ja o

Ja taas saa Hilla kyytiä

Lentävä pylly

Kaksi lentävää pyllyä

Hilla

Metsälampi oli jo jäässä

Kaunis valo, vaikkakin aurinko oli jo laskussa..

Loppukevennyksenä kuva Hillasta, joka lenkin jälkeisen kauppareissun aika päätti kömpiä kontista etupenkille. No mikäs siinä, mutta etupenkillä käytetään vöitä, oli mikä oli. Piste;)

Emäntäkin pääsi kuvaan

Tänään oltiin iiihanassa pakkassäässä lenkillä metsän siimeksessä, pakkasta -7c ja maisema oli upea. Koirilla oli toppaa yllä, joten ei pakkanen menoa haitannut. Valoa oli kerrankin edes sen verran, että kuvista tuli muutakin kuin sekavaa mustaa mössöä. Harmillisen lyhyt on kauniskin päivä näin joulukuussa, mutta onneksi lumi toi pientä helpotusta pimeyteen.

Eräätkin lenkit kuvina

2011-12-02T17:15:00.001+02:00

Heron mielestä jäätyneet lätäköt ovat ruoan jälkeen hauskin juttu maailmassa

Hilla ei tykkää

Kovasti se on menossa koko ajan

Oi Hero, miksi sinulla on noin isot korvat?

Turpiin tulee!

Tavallaan kaunis, tavallaan surullinen.. Kesää odotellessa.

Ja sama maisema koiralla höystettynä

Metsälampi oli jännä löytö, reunalla piti keikkua ja olla H Y V I N järkyttynyt jos tassut kastui

Epäselvääkin epäselvempi kuva, mutta tässä on metsätunnelmaa :)

Ja nyt se on metsäpuron kimpussa

Mieli tekis, mutta on piruvie niin kylmää...

Sähläri

Harmi vaan kun on niin pimeää, että kameralla tulee aivan kaameita kuvia. Valo ei riitä edes keskipäivällä kunnon kuviin...

LÖYTYNYT lk collie / Vantaa, eli vaara ohi :)

2011-11-29T20:02:00.003+02:00

kuvassa 3kk ikäisenä, mutta väritys näkyy

KADONNUT VANTAAN RAJAKYLÄSTÄ kuvassa näkyvä ll collie 29.11 klo 11 aamupäivällä. Ikää n.6kk ja väritys soopeli, uros kyseessä. Pyydän ilmoittamaan kaikista havainnoista äidilleni (numero karkurien ilmoituksessa!).
http://www.karkurit.fi/ilmoitus/15800

HERON KAVERI RESSU LÖYTYI 30.11, ELI KAIKKI KUNNOSSA :)!!

Jyväskylä KV ja ensilumet!

2011-11-20T17:46:00.000+02:00

Lauantaina aamupissalle menossa olevia koiria odotti järkytys: Maa oli täynnä valkoista, kylmää ja märkää möhnää, joka palelsi varpaissa ja maistuikin aika mitäänsanomattomalle. Hilla jo muutaman talven nähneenä pääsi ajatuksesta yli nopeasti, mutta vasta yhden talven nähnyt (ja ilmeisen huonomuistinen) Hero-lapsi ihmetteli, maisteli ja heitteli lunta ihmeissään. Alkulenkin Hero nosteli käpäliään surkeana ja maisteli lunta aina ohimennen, mutta kotiin palatessa se otti jo lumesta ilon irti juosten ja peuhaten minkä jaksoi.

Kauaa ei Hero ehtinyt lumesta riemuita, kun auto kohti Jyväskylän KV näyttelyä starttasi klo 7:45. Täytyy ihmisen olla hiukan päästään vialla, kun vapaapäivänään herää klo 6:15 ja lähtee ennen kahdeksaa ajelemaan reilua 150 kilometriä kamalia pikkuteitä. Kaksi tuntia vierähti tien päällä (olen varmaan jokaisessa kamerassa välillä HML-JKL, toivottavasti oli tukka hyvin enkä puhunut puhelimeen samaan aikaan, saati selaillut kahdella kädellä nettiä etsiessäni parkkihallin osoitetta), vaikkakin meinasi mennä lähtiessä jännäksi, kun jo valmiiksi tiukka aikataulu oli laskettu eniron antaman 1h 59min arvion mukaan, ja navigaattori sanoo lähtiessä 2h 35min.
Todellisuudessa matkaan meni se n. 2h, mutta saatoin ajaa kesärajoitusten mukaan..

Tassuja palelee!

Rhodeihmisen tunnistaa jo ovella ;)

Onks siellä kylmä?

Hilla pysyy lumettomalla alueella terassia

Hurtan toppamantteli

No, ajoissa oltiin Jyväskylässä ja avulias navini opasti minut oikealle kadulle jonka varrella parkkihalli on, mutta siihen tyssäsi se apu, kun navi oletti minun löytävän parkkihallin ihan itse (katunumeroita en nähnyt, enkä kylttejä ja tie oli valtavan pitkä ja siitä lähti sivuteitä joka suuntaan). Muutaman voimasanan ja uukkarin jälkeen auto saatiin halliin, ja ilokseni sain raahata kahta laukkua, näyttelyhäkkiä ja kaikesta innoissaan olevaa koiraa näyttelypaikalle n. 700m matkan, joka sisälsi portaita ja kadunylityksiä ja ahtaita menoaukkoja. Näyttelypaikalla sain häkin pystyyn ja sitten avulias näyttelynohjaaja tuli radiopuhelimensa kanssa opastamaan meitä häkkien sijoittelussa huitoen suuntia, ja vahingossa samalla kalauttaen Heroa radiopuhelimella päähään. Hero säikähti toki kovasti kun vieras mies mätkii radiopuhelimella, ja minä olin asiasta erityisen iloinen, koska näyttelyn tummapukuinen miestuomarikin tulisi todennäköisesti Herolle olemaan jännä paikka ilmankin kehän ulkopuolella päähän muksivia äijiä. Noo, mentiin sitten pahoillaan olevaa miestä nuuskimaan, ja asia näytti Heron puolelta olevan ihan ok.

Kehässä tummapukuinen herra olikin hiukan pelottava, mutta kaikki meni loistavasti mittatikun kaivamiseen saakka. Tuomari sohelsi tikun kanssa jotenkin tavallista isoeleisemmin ja kauemmin, ja Hero päätti homman olevan vähintäänkin epäilytävää, ja päätti peruutella tikun alta pois. Jokin lukema kuitenkin saatiin, eikä tuomari pistänyt pahakseen episodia, koska muuten käyttäytyminen oli moitteetonta. Tuloksena oli JUN ERI1, SA ja VASERT! Tyytyväinen oli emäntä vaikkei PU kehässä sijoitusta tullutkaan, hieno poika :)

Arvostelu:
"Ikäisekseen vahvarakenteinen. Maskuliininen pää. Hyvät lavat. Hieman pysty olkavarsi. Riittävät takakulmaukset. OK Ridge. Hyväasentoinen häntä. Liikkuu hyvällä askeleella"
Tuomarina toimi Harri Lehkonen (joka muuten 5kk ikäistä Heroa moitti pulskaksi silloin aikanaan ;) ).

Hillalle tilaamani Hurtan toppamantteli saapui, ja Hero tässä näyttää minkälainen kapistus ko. takki on. Hyvän tuntuinen ja mallinen, mutta lämmittämisvolyymi ainakin näin käsituntumalta häviää Pompalle 6-0. Pompassa myös reisien lämmitys toimii paljon paremmin, mutta kyllä Hilla tällä pärjää paukkupakkaset - ainakin aluspuvun kanssa.

Huomenna menemme molempien tomppelien voimin tokotreeneihin. Uusi kurssi alkoi viime maanantaina, ja minä tietenkin autuaasti unohdin asian... Eli nyt taas treenitauon jälkeen ensimmäistä kertaa tulille, jippii!

Jos metsään haluat mennä nyt..

2011-11-08T19:17:00.000+02:00

Nätisti leikkiessä ei vaatteetkaan likaannu

Ja näitäkö pitäisi pimeimpään aikaan taluttaa pelkästään remmissä?

Heijastinliivit valoisallakin säällä.. Puolisokeita hirvimiehiä kannattaa auttaa erottamalla itsensä hirvestä käyttämällä neonvärejä

Herkistelyä

Nätisti ne leikkii

.. Niin anna mennä vaan, koska hirviökärpäset ovat kuolleet (buahah)!

Ei mulla muuta.

Vielä pari nyysittyä kuvaa..

2011-11-03T19:38:00.000+02:00

Mahiri Retta's Funtastic Boy "Hero" s. 13.8.2010

Mbwasimba Mbwajike Azima "Hilla" s. 22.3.2008

Hilla ja Hero testaavat: Leo-lelu

2011-11-02T09:23:00.001+02:00

Canine Genius ( http://www.caninegenius.com/ ) Leo toimii samalla periaatteella kuin puuhapallot ja muut samantyyppiset lelut, eli koira koittaa saada nameja lelun sisältä ulos tavalla tai toisella.Leo on kuitenkin kehitetty niin, että lelut voi yhdistää ja näin vaikeusastetta saadaan nostettua.

http://www.dogwoodpet.com/wp-content/uploads/leodog-toys-100311.jpg

Lelun muotoilu on myös ainakin meidän koirien mielestä otollinen, sillä siitä saa hyvin kiinni, sitä voi heitellä ja pureksia + ristiaukosta voi kielellä muljata nameja ulos. Lelut viihdyttävät koirian kiitettävästi, ja niillä jaksetaan leikkiä tyhjänäkin.

Meidän puupäille ihan normaalissakin versiossa (ilman yhdistelyä) on haastetta, kunhan käyttää tarpeeksi isoja nappuloita sisällä. Siinä mielessä Leo on kongia parempi vaihtoehto, että a) se on hankalampi b) se sotkee vähemmän kuin mössöllä täytetty kongi.

Hilla&Hero suosittelevat!

EDIT 24.11: Toinen lelu on halki ja ristikkoaukko isonnettu Heron toimesta, Hillan lelu on vielä suhteellisen kuosissa, mutta selvästi kärsinyt.. Eivät olleetkaan niin kestäviä :(

Hintaa kyseisellä lelulla on Mustissa ja Mirrissä 24,90e/kpl

Korvan teippaaminen

2011-11-01T14:55:00.003+02:00

Monilla luppakorvilla on vaivana aukeavat korvanlehdet, aukesivat ne sitten itsestään tai tapaturmaisesti. Yhteistä molemmille vammoille on se, että paraneminen on tuskallisen hidas operaatio, jota ei auta päätään ravisteleva ja verta kaikkialle näin vihmova luppakorvainen karvakorva.

Herolla on ollut nyt pitkään korva auki, vaikka se on parantunutkin jo monta kertaa tässä välissä. Aina kun korva näyttää hyvältä, minä optimistisena poistan paketin liian aikaisin. Kun tähän lisätään alati lenkkejä piristävä tihkusade, ravistelee koira päätään kahta kauheammin, ja emäntä pyyhkii naamaltaan veriroiskeita. Jos jonkinlaista pakettia olen kokeillut, mutta kaikista parhaimmaksi ja hyvin pysyväksi on todettu erkkateippi-sukkahousu-kangaspala yhdistelmä. Todella ammattimaisen kuuloinen viristelmä, ei voi kieltää.

Erkkateippi valikoitui aluksi vahingossa, koska se oli ainoa käsillä oleva teippi, mutta se onkin käyttöominaisuuksiltaan hommaan aivan loistavaa! Sopivan tahmeaa, jotta tarraa karvaan kiinni, mutta myös irtoaa ilman sirkkeliä. Erkkateippi on siis jääkiekkomailan lapaan laitettavaa teippiä.

Ja nyt paintin ihmeelliseen maailmaan, olen nimittäin iloksenne askarrellut paskarrellut kuvia aiheesta!

Tadaa! Hienoa eikö ;) Itse olen kangaspalan tosiaan leikannut vanhan hupparin resorista, jolloin saa jo valmiiksi taitteella olevan palan, joka istuu hyvin korvaan. Paketti suojaa korvaa ravistelun iskuilta, sekä kosteudelta jossakin määrin. Paketti ei todellakaan kauneudellaan loista, mutta ajaa asiansa hyvin.

Tässä vielä Heron paketista kuva

Ridgeback Open Show

2011-10-30T07:51:00.002+02:00

Lauantaina köröttelimme Orimattilan Hurttahallille RR Open Showhun. Koiria oli ilmoitettu n. 60, joten vilinää ja vilskettä oli luvassa. Ulkomuototuomarina oli Marina Markio, mutta sertejä ei jaettu kisan "epävirallisuuden" vuoksi. Tällä kertaa myös Hilla pääsi mukaan, koska jossakin hetkellisessä mielenhäiriössä olin ilmoittanut molemmat. Hillalle tämä oli siis ensimmäinen julkinen kaapista tuleminen näyttelyiden merkeissä, edes mätsärissä ei olla käyty pyörimässä tuon puskakoiran kanssa. Harrastusten merkeissä onneksi on tottunut vilinään, mutta kaikessa laajuudessaan tämä oli Hillalle aivan uusi juttu.

Turhaan hermoilin (taas), sillä Hilla käyttäytyi ihan mallikkaasti! Pientä laukantynkää ja kolmiloikkaa se tarjoli juostessa, mutta muuten oikein hyvä debyytti kehissä! Hillalle tuloksena EH, mikä jo itsessään oli enemmän kuin uskalsin toivoa. Hero käyttäytyi mahdollisimman kakaramaisesti kaikki odotteluajat, ruopi maata, ulisi, hyppi ja meuhusi. Kehässä onneksi Hero saa aina koottua itsensä, ja käytös on lähes moitteetonta. Tosin kyllä kakarallakin eksyi pari laukka-askelta juoksujen lomaan, mutta eipä meitä haittaa, ainakin saa lennokkaan vaikutelman ;) Heron voitti junnu-urokset ollen siis ERI1, SA ja PU2!! Upea juttu, PU2 oli PU:n verran enemmän kuin uskalsin edes toivoa!

Kaikenkaikkiaan oli todella kiva päivä, aurinko paistoi, koirilla oli mukavaa ja ihmiset huippuja. Kiitos ihanasta päivästä, ja onnea voittajille! ROP oli Malozi Fahamika, VSP Tarujen Uwayo.

Hero
"Erinomaista tyyppiä. Ikäisekseen hyvä pää, jossa kallo-osa ei saa paljoa voimistua. Kuono voisi olla pidempi. Hyvä kaula ja säkä. Hyvä rintakehä. Eturinta voisi olla selvempi. Sopiva luusto. Hyvät rungon mittasuhteet. Tasapainoinen kokonaisuus. Liikkuu hyvin. Oikea ridge"

Hilla
"Hyväntyyppinen. Pää saisi olla hieman pidempi kauttaaltaan. Hyvät silmät. Hyvä kaula ja säkä. Pysty olkavarsi. Pysty välikämmen. Riittävä rinnan syvyys. Aavistuksen pitkä lanneosa. Jyrkkä lantio. Voisi liikkua pidemmällä askeleella. Oikea ridge"

Hero

Mummin&Mumpan hoivissa

2011-10-24T15:24:00.000+03:00

Jep, toinen mummi on mummi, toinen mumppa. Eli suomeksi koirat olivat hoidossa Ruotsinreissumme ajan, Hero omalla äidilläni (mummi) ja Hilla anopilla (mumppa). Hyvin oli menny, ja näköjään koirillakin oli ikävä toisiaan.

Uusei kaverei

2011-10-12T18:39:00.000+03:00

Peltoriennot Liisan + Vuman&Kerkon kanssa :)

Vauhdista ei ainakaan ole puutetta!

Pthyi!

Kaunis Vuma

Heron uusi rakkaus :)

Juostessa ei ehdi riidellä ;)

Tärähtäneet poijjat

Pojilla oli pientä kähinää..Loppujen lopuksi Kerkko meni autoon, ettei isompaa päässyt syntymään

Syksy on täällä

Koiramainen muotishow

2011-10-08T11:42:00.002+03:00

Ei, en ajatellut ottaa kuvia kaikista ihkuista jutskista mitä meidän koirilla on, vaan esitellä hiukan niitä varusteita, jotka on meillä hyväksi havaittu. Laitan myös koot esille, joten jollekulle saattaa ehkä olla apua kuvista&kokotiedoista omalle koiralle tuotteita mallatessa :)

Takit

Hurtta, sademantteli.

Koko: Meillä sekä Herolla, että Hillalla koko 65, Herolla melkein saisi olla 70. Istuu hyvin, suojaa mahaa kuraroiskeilta, suojaa reidet hyvin sekä kestää retuutusta ja riehuntaa. Ehjinä pysyneet metsässä riehumisista, hampailla roikkumisesta ja muusta rajusta aktiviteetista huolimatta.

Fleecemantteli, Hööks Showmaster. Koko: 70

Välikelitakiksi tilatut fleecet, jotka istuvat ihan kohtuullisen hyvin. Ovat kuitenkin niin heppoista fleeceä, että ensimmäisen käyttökerran jälkeen Hillan takissa oli Heron jäljiltä kaksi reikää, ja jalkaremmi irti... Huoh.

Toppamantteli, ToppaPomppa

Koko: 70 On hiukan iso Herolle, vatsakappaletta pitää lyhentää jotta pissat ei mene takin sisälle;) Lämmin ja omaan silmään hyvännäköinen. Istuu hyvin, ja on painava = lämmin.

Hurtta, fleecemantteli.

Sateen- ja tuulenkestävä, istuu hyvin ja kestää retuutukset. Miinusta pakkasella todella sähköistyvästä kankaasta. Helppo pukea, kunhan koirat malttavat olla sen hetken paikallaan. Koko Hillalla 65, Herolla 70.

Fleecevälimantteli ala Anoppi

Anoppi ompeli viime talven pakkasille koirille "välipuvut" paksusta fleecestä. Ovat hurjan lämpimät ja suojaavat reidetkin hyvin. Mallia hän otti ihan normaalimanttelista, mutta pyysin reisikappaleet pidemmiksi, jotta isot lihakset pysyvät paremmin lämpimänä. Aivan loistavat kapistukset, ja esim. Hurtan fleecemanttelin alla ollessaan takaavat lämpimät olot koiralle. Ei kaikkea tarvitse kaupasta ostaa :)

Pantoja yms. myöhemmin, tänään pelkkä takkishow ;)

Tuulos, Ryhmänäyttely 2.10

2011-10-02T17:56:00.001+03:00

Olen hukannut kamerapiuhan, joten valokuvia näyttelystä ei tipu tällä kertaa. Vuorossa oli pitkän näyttelytauon jälkeen Tuuloksen ryhmis, ja odotukset ei kesän H:n jälkeen kovin korkealla olleet. Herokaan ei ole pahemmin näyttelyitä treenaillut, joten odotin pienoista katastrofia. Eipä tarvinnut pelätä, vaan Hero hoiti homman konkarin tavoin! Poju nautti touhusta ihan valtavasti, heitti leikiksi aina välillä ja oli kaikin puolin hyväntuulinen ja reipas esiintyjä. Tuomarikin sanoi, että "Minä olen kyllä nyt aivan ihastunut tähän sinun koiraasi", niin minäkin ;)

Tulos: ERI1, SA, PU1, SERT, ROP! Mahtipoika! :)

Nyt on kaksi sertiä siis kasassa, ja tarvitaan vuosi lisää ikää + 1 serti valioitumiseen. Sitä odotellessa ;) Isossa ryhmäkehässä ei enää menestystä herunut, mutta se ei päivää pilannut lainkaan. Hyvä mieli jäi kaikin puolin päivästä, eritoten Heron innokkaasta mielialasta ja esiintymisestä. Hero mitattiin kehässä, ja korkeudeksi saatiin 66cm. Eli strategiset mitat ovat 66cm ja 38 kg.

Arvostelu:

"Sopivan kokoinen. Oikeat mittasuhteet. Raamikas nuori uros. Oikealinjainen pää.Hyvä selkä, lanne ja lantio. Erinomainen rintakehän muoto ja pituus. Riittävä eturinta. Erinomainen raajojen luusto. Tasapainoisesti kulmautunut. Hyvät käpälät. Hyvät liikkeet. Kaunis väri. Ridge ok"

Kummallisten kuvien tokotreenit

2011-10-01T13:30:00.000+03:00

Nappasin vielä koirat anopin lainakirppuun (oma farkku oli muualla), ja suuntasimme tokokentälle keskenämme pöljäilemään. Treeneiksi niitä ei voinut kutsua hyvällä tahdollakaan, sillä mitään järkevää ei saatu kyllä aikaiseksi. Heron kanssa hiukan kertailtiin näyttelyjuttuja huomista ryhmistä varten ja pientä tokoiluakin tehtiin, mutta mielenkiinto oli lähinnä kentän hajuissa.. Pöh.

Hilla oli sen sijaan taas innoissaan ja olisi tehnyt mielellään hommia, mutta minulla taas ei sittenkään olleet fiilikset kohdillaan. Hiukan treenailtiin, mutta lähdettiin kohtuu nopeasti kotiin. Kun itsellä on sellainen fiilis, että ärsyyntyy pienestä samantien ja muutenkin on kärsimätön ja tympeä fiilis (syy?), niin on parempi jättää treeni lyhyeen. Lopuksi leikittiin ja heiteltiin lihapullia, jottei jäisi koirille huono fiilis treeneistä. Jotenkin tuntuu, että lauantait menevät työviikosta toipumiseen, eikä itse ole missään kovin hyvässä vireessä ennen kuin vasta sunnuntaina.. Vaadin lisää vapaapäiviä. Ugh.

Kuvistakin tuli ihan kummallisia, yhdessäkin on vain Hillan naama...??

Hyvin mahtuu, sanoo Hilla!

Luoksetuloa ala Hero

Tällä kertaa yli, eikä ympäri

Öh?

Paikallaanmakuuta

Kirpeä syysaamu

2011-10-01T10:08:00.001+03:00

Herolla alkoi aamulla aika käydä pitkäksi (ja nälkä kurnia ja energia pursuta) klo 8.10, joten eikun ylös, vaikka olisi emäntää ehkä nukuttanut vieläkin. Herolla on pitkälle hiottu väsytystaktiikka, joka sisältää vienoa piipitystä, pussailua ja ei-niin-hienovaraista vihjailua makkarin oven luona. Saanen huomauttaa, että koiriamme ei ole ovenavauslahjoilla siunattu, vaan ne itkevät surkeina puoliksi auki olevan makkarin oven edessä. Yleensä en nouse vaikka koirat tanssisivat sambaa aamulla, mutta upea auringonpaiste houkutteli nousemaan vällyjen välistä syysaamua ihmettelemään.

Niinkuin Ansa ja Oiva lastenohjelmassa aikanaan lallatti, niin kannatti herätä!

Mbwasimba Mbwajike Azima, Hilla 3,5v

Nuija & Tosi Nuija

Lenkkimaaston maisemia

Sarjassamme mitäköhän tässä tapahtuu?

Lihapullajälki

Freesi emäntä. Not.

Hero

Olen onnistunut hukkaamaan kameran siirtopiuhan, joten pahoittelen surkeaa kännykameralaatua. Kunhan piuha löytyy, paranee kuvanlaatukin hiukan... Jos joku ihmettelee Heron korvaa, niin siinä on haava joka ei ota parantuakseen, siksi side-teippi-viritys.

Aurinkoista syyslauantaita kaikille! :)

Mystiset mahavaivat

2011-09-29T13:03:00.000+03:00

Kuten varmaan blogia lukeneet ovatkin huomanneet, on Hillalla ja Herolla ollut mahavaivoja nyt vaikka muille jakaa. Keväällä tämä lysti alkoi, ja siitä eteenpäin on ollut 3-6 viikon välein ripulia pitkin koirahuonetta. Ripuli on kestänyt aina 2-3 päivää ja mennyt sitten ohitse. Usein on käynyt niin, että ensin on sairastunut yksi koira, sitten siitä alle viikon päästä toinen. Mitä ihmettä? Mitään syy-yhteyksiä ei olla löydetty;

Ruokavalio ei ole dramaattisesti muuttunut, molemmat syövät vehnätöntä nappulaa riisi-kalkkunamössön kera.
Madotukset ja rokotukset on hoidettu ajallaan.
Koirat eivät pääse syömään pahemmin mitään valvomatta.
Ulkomailla ei olla käyty, joten harvinaisemmat loiset ovat hyvin hyvin pieni mahdollisuus.
Lenkkimaastot ovat vaihdelleet paljon, joten tuskin mikään ulkoinen tekijä (ympäristöstä) on aiheuttajana.

Alkaa jo väsyttämään koko touhu, kun kuukauden hiljaiselon jälkeen on taas huone täynnä ripulia töistä tullessa. Ei kiva. Nyt tähän touhuun vihdoin tarpeeksi kyllästyneenä kiikutin eilen Heron eläinlääkärille sillä ajatuksella, että nyt riittää. Ei, ei Hero lahdattavaksi ollut menossa, vaan lähinnä riittää kärvistely ja nyt on saatava jotain apua ;) Istuttiin eläinlääkärin kanssa alas, kerrattiin oireita ja mietittiin syitä. Vihdoin pähkäilyn päätteeksi eläinlääkärillä oli meille teoria ja tähän teoriaan pohjautuvat hoitokeinot, jotka otettiinkin kiitollisena vastaan. Hänen mukaansa on todennäköistä, että keväällä kaiken pahan alku ja juuri oli se yksi vatsapöpö jonka molemmat sairastivat, mutta siitäpä maha ei olekkaan koskaan kunnolla toipunut. Ilmeisesti vatsassa on vielä bakteeritasapainot vinksallaan, ja tästä syystä pienikin ärsytys heittää ripaskavaihteen rajuna päälle.

Oli valtava helpotus saada ainakin yksi teoria, jonka pohjalta hoitoa voi alkaa kokeilemaan. Hoitona on aluksi helposti sulava ruoka vatsan rauhoittamiseksi, kuukauden piimäkuuri (joka aterialla Gefilus/AB piimää ruokaan n.4-5dl) ja kunnon antibioottikuuri, jolla saadaan mahdolliset pöpöt ja tulehdustilat talttumaan. Näillä mennään, ja toivotaan parasta!

Pöntöt pojat

2011-09-14T19:23:00.001+03:00

Ei lisättävää. Likaa testosteronia ja energiaa, liian vähän aivosoluja. Carma&Hero.

Hero 13kk

Kakara..

Carita yrittää suostutella ripuliCarmaa pyllypyykille lätäkköön

Näin meillä maalla pestään koira

Carma on liian nopea kameralle

Hillan&Heron ripulijuoma

2011-09-11T17:24:00.004+03:00

Nyt kun Hilla taas sairastaa, tuli mieleen meillä käytännössä toimivaksi todettu ripulijuoma. Tämä on uponnut, vaikka mikään muu neste ei ole maittanut, eikä tätä olla oksennettu läheskään samalla volyymilla kuin esim. piimää. Taattu nestehukan torjuja, ainakin meidän koirille!

Hillan&Heron ripulijuoma

Kalkkunanlihaa, meillä käytetään NEU:n pakastettua ja puristettua lihaa.
Riisiä
Paljon vettä
Canikuria

Keitä runsaassa vedessä kalkkunaa ja riisiä, meillä riisi on 20 min keittoajalla. Isoon kattilaan runsaasti vettä, riisit ja lihat, jonka jälkeen jätän kuumenemaan ja kiehumaan välillä sekoittaen. Kun seos on kiehunut 25min, otan levyn pois päältä ja jätän puuron kannen alle muhimaan tunniksi. Näin riisi imee vielä enemmän vettä itseensä. Kalkkunanliha on vähärasvaista ja helposti sulavaa, joten suosin sitä. Neu:n kalkkuna"laatan" liha hajoaa keitettäessä hötöksi, joten on omiaan tähän puuroon.

Kuumasta seoksesta otetaan kippoon lientä + hiukan sattumia, lisätään kylmää vettä ja Canikuria -> eikun ääntä kohden. Haalea seos pysyy sisässä kylmää paremmin, ja liemi on tuntunut myös maistuvan koirille hyvin! Annan aluksi pieniä annoksia ja usein, jonka jälkeen kasvatan nestemäärää.

Jos koira ei pidä Canikurin mausta, voi sen tyrkätä naamaan ihan sellaisenaan.

Kaikkea kivaa ja ei niin kivaa

2011-09-11T15:49:00.001+03:00

Tosimies ei pinkkiä pelkää!

Nyt on lomilta kotiuduttu ja paluu arkeen on alkanut. Koirat viettivät viikon Etelä-Hämeen eläinhoitolassa Hattulassa, ja koko viikko meni oikein hyvin. Hilla&Hero suosittelevat lämpimästi! Hintaa hoidolla oli 30e/vrk/2 koiraa (yksi koira on 20e/vrk), joten hintakaan ei ollut kovin paha. Lisää hoitolasta täällä: http://www.koirahoitola.net/

No sitten niihin ei-niin-mukaviin asioihin..
Herolla oli maha hiukan sekaisin hoidosta tullessaan, ja sisällä oli yllärit yhtenä päivänä. Nyt viime yönä talouden kruunaamaton heikkovatsaisten kuningatar Hilla aloitti ripaskakonsertin, ja Hillalla tunnetusti mahavaivat ovat aina Heron mahavaivoja moninkertaisesti pahempia. Kura lentää, puklustakin saadaan nauttia ja koira on selvästi kipeä. Soittelukierros eläinlääkäreille paljasti sen, että selkä kyyryssä kävelevällä koiralla on maha kipeä (no shi*), mutta tilannetta voidaan tarkkailla kotosalla, kunhan nestettä ja Canikuria menee alas (ja pysyy siellä).
No, nyt on piimää, Canikuria ja kalkkuna-riisilientä juotettu (juo itse), ja ihan hyvin pysyy sisällä. Seuraillaan, ja huomenna lekuriin jos ei parane tilanne. Huh, ei ole helppoa Hillallakaan, jonka maha on säännöllisin väliajoin kuralla.

Toinen äärimmäisen ikävä asia ovat Hirvikärpäset. Metsään ei ole kerrassaan niin mitään asiaa enää, koska joukkohyökkäys iskee jo ennen metsänrajaa. Koirien kanssa olemmekin tallustelleet tylsiä remmilenkkejä teitä pitkin, ja pelloilla on käyty päästelemässä höyryjä. Tätä sitten kunnon pakkasiin saakka, jippii!

Hööksillä on muuten tarjous niille jotka tykkäävät Hööksistä facebookissa: -10% ja postikuluitta toimitus. Tilasin koirille Showmasterin fleecet http://www.hooks.fi/product.aspx?productid=045062 jotka eivät todellakaan olleet hinnalla pilattu. Koirilla kyllä on Hurtan fleece"haalari"manttelit, mutta jos haluaa nakittaa miehensä ulkoilutusvuoroon, niin päällepantavan on parasta olla helppoa ja yksinkertaista. Jotenkin en näe miestäni pukemassa haalaria tassu kerrallaan molemmille, joten tällaiset "selkään ja menoksi" takit ovat kikkakolmonen syyskylmien varalle. Oikein kunnon pakkasten saapuessa suosimmekin kerrospukeutumista, ja Pompan toppapomppaa kylmää torjumaan. Mutta eipä puhuta niistä pakkasista vielä, hyi.

Hero on siirtynyt nyt penturuoista Jahti&Vahti Energiaan, ja hyvin tuntuu toimivan. Ruokintamäärä energialla Heron kohdalla on 2xn.4dl + kalkkunanlihaa proteiinilisäksi. Jauhelihaa en enää koirille syötä, koska siitä(kin) tuntuu pakki menevän sekaisin. Mustista&Mirristä saa Neun kalkkunapakastelaattoja, joita keittelen sitten riisin kanssa nappulan lisäkkeeksi.

Mitäs muuta.. Ostin Herolle pinkit (!) Hurtan Lifeguard-valjaat, joista naputtelen "Hero testaa" arvion vielä tällä viikolla. Sain myös vihdoin Ridgebackyhdistyksen kautta tilaamani rhodehupparin rhoden kuvalla kirjailtuna, i love it! :)

Anteeksi kuvien surkea laatu, tällä kertaa oli vain kännykkä matkassa.

Kauhukakara

Kiusankappale..

Sadepuvullinen vaanija, tosi uskottavaa

Lomalla

2011-08-21T16:05:00.001+03:00

Rhodesialaiset lomailevat kera isännän ja emännän, joten päivityksiä tulee harvalleen.. Tässäpä muutamia mökkikuvia kuluvan viikon mökkireissulta Virroilta. Hero ui, ui ja ui taas vielä lisää. Meloimme läheiselle hiekkarannalle johon matkaa kertyi kuitenkin jonkin verran, ja Hero ui (pelastusliivit päällä) vierellä koko matkan ja takaisin. Hyvää liikuntaahan uiminen on, ja koiraa sai komentaa pois vedestä vähän väliä, etenkin jos ihmiset menivät järveen. Oikein rentouttava mökkireissu kaikin puolin niin vapaana aamusta iltaan hilluineille koirille, kuin ihmisillekkin!

Järvipelastaja

Kalastaja

She's a lady :)

Lomaskumpat vaarassa!

Minulle myös!

Herkkämahan riemuvoitto!

2011-08-02T19:30:00.001+03:00

VIHDOIN on löytynyt ruoka Hillalle, jonka kanssa:

Maha ei ole kipeä
Löysä ja vuoronperään kova uloste on normalisoitunut
Minuttien kyykkiminen on loppunut, suoli siis toimii normaalisti
Ulostuskerrat ovat vähentyneet yhteen/pvä

Uskomatonta mutta totta, helpotuksen toi Royal Canin Maxi Adult kuivaruoka. Ironista kyllä, Hillalle ei lopulta sopineet edes herkkävatsaisille suunnatut allergiaruoat. Satunnaisen kokeilun ansiosta (krhm, säkki maksoi M&M:ssä 27€ erikoistarjouksessa) kokeiltiin RC:ta ja tadaa, kaikki onkin hyvin...

Pitipä nähdä tämäkin päivä... Meillä siis nyt syödään Royal Caninia, jota ennen olen pitänyt vain ylihypetettynä p*skana ;)

Sienikoiria

2011-08-01T22:20:00.000+03:00

Sienikoira #1

Minulla on kaksi innokasta sienikoiraa. Sienikoirieni ominaisuuksiin kuuluu mm.seuraavia ihastuttavia piirteitä:

Sienikoira on aina innolla mukana sienestämässä. Se lähtee innokkaana mukaan säässä kuin säässä, toisin kuin siippasi, joka keksii moninaisia tekosyitä kotiinjäämiselle.
Sienikoira ei löydä sieniä, mutta se talloo erehtymättömästi muusiksi ne, jotka sinä löydät.
Sienikoirasta ei ole sienestämisessä niin minkäänlaista apua. Sienikoira korkeintaan toimii varoittimena jos joku muu eksyy apajillesi. TätäKÄÄN virkaa se ei toimita kunnolla, jos maastossa on muita mielenkiintoisia asioita, mm. jäniksen tuoreet jäljet.
Kun kyykistyt poimiaksesi vihdoin itse löytämäsi sienet, tulee sienikoira jakamaan apajan, talloo sienet alleen, tunkee kylmän nenän paidan alle ja kaataa kipposi. Kyllä naurattaa.
Urospuolinen sienikoira todennäköisesti kusaisee sienillesi, ennenkuin ehdit niitä kiiruhtaa poimimaan ja pelastamaan suihkun alta.

Lopputulema:

Sienikoira on parhaimmillaan kotisohvalla nukkumassa, kun sinä sienestät. Yksin.

Sienikoira #2

Köyhä saalis..

Vakavat&Asialliset treenit..not.

2011-07-25T21:40:00.001+03:00

Hilla

Heron pönötystä

Se kuuluisa Watch and Learn-tekniikka

Game Plania tässä suunnitellaan

Hilla

Herpsu

Mietintätauko, mihin sitä oltiinkaan taas menossa?

No joo, en tunne? ;)

Nami!

Rallytollot

2011-07-25T12:43:00.002+03:00

Maanantai-iltamme vietämme Rallytokon ihmeelliseen maailmaan syventyen. Hillan kanssa on käyty rallytokon alkeiskurssi viime kesänä, joten nyt tahkotaan avoimen luokan kylttejä läpi varsin sekalaisella menestyksellä. Varsinkin peruuttaminen ja kaikki taaksepäin suuntautuva toiminta on osoittautunut vaikeaksi hahmottaa niin emännälle kuin hilperollekkin, joten olemme varsin huvittava näky emännän miettiessä mitä ja miten tekee, ja koiran innoissaan tehdessä mukana miten sattuu. Into korvaa puuttuvan älyn, eikö?

Herokin on tietenkin joukon jatkona mukana treeneissä, vaikka sen kanssa ei rallytokoa pahemmin olekkaan treenailtu. Heron kanssa teen ihan "normaaleja" tokoliikkeitä ja helppoja alokasluokan rallyliikkeitä huvin ja harjoituksen vuoksi. Heron kuulosta on palautunut n. 30% mikä ei vielä takaa hyvää treenaamista, mutta mahdollistaa jo jonkun signaalin vastaanottamisen emännän suunnalta. Loput kuulokapasiteetista on ilmeisesti vielä jumittunut matkallaan jalkovälistä takaisin korvien seudulle.. Keskittymiskykykin on samasta suunnasta pikkuhiljaa palautumassa, joten tällä hetkellä keskittymistaso on luokkaa kultakala. Suunta on koko ajan kuitenkin tasaisen nousujohteinen, joten toivossa on hyvä elää!

Hilla (ja emäntä) sen sijaan on kunnostautunut tokossa taas entiseen loistoonsa, ja Hillan kanssa ollaankin päästy jo ihan tekemisen makuun, hyvä me! Nyt vaan hiotaan jättäviä liikkeitä kohdilleen ja tarkemmiksi, sekä se ainainen peruasennon oikea paikka on työn alla..

Viime viikolla piipahdimme eläinlääkärissä nappaamassa Hillalle rokotukset ja näyttämässä Heron uimisesta hermostunutta korvaa. Korvatippakuurin takia Helsingin KV näyttely jäi käymättä, harmi! Toissaviikonlopun vietimme Virroilla mökillä ja kaikki nautimme järvestä, vapaasta oleilusta ja hyvästä sapuskoinnista. Koirat saivat viipottaa vapaana, ja Hero käytti tästä ajasta leijonanosan uimiseen, kun taas Hilla keskittyi syömään mustikoita suoraan mättäästä. Vapaa ulkoelämä teki tehtävänsä, ja illalla mökin lattialla nukkuikin kaksi hyvin voimansa käyttänyttä onnellista koiraa. Jottei mökkireissu kuulosta liian auvoiselta, teimme myös pienen mutkan matkalla mökille: Menomatka tyssäsi hetkellisesti ojaan. Onneksi kehenkään ei hitaasta vauhdista tapahtuneessa pikkuisessa emännän arviointivirheessä sattunut, vaan koirat lähinnä istuivat yhtenä kysymysmerkkinä kenollaan takakontissa. "Kui täs tälläin pääs käymään?" oli luettavissa ilmeestä, ja joukkohysterialta vältyttiin.

Loppu hyvin kaikki hyvin!

Hilla ja Hero testaavat: KONG

2011-07-15T11:48:00.002+03:00

Kuvaus:

"Kong-aktivointilelut, jotka kestävät melkein mitä vain, puremista,

pakastamista, mikroaaltouunia ja jopa konepesua! Täytä Kong-lelu
koirasi rakastamilla herkuilla, vaikka makaronilaatikolla ja juustolla, pistä
Kong mikroon 10-30 sekunniksi ja anna koirallesi puuhastelua pitkäksi
ajaksi kotitekoisella ydinluun korvikkeella. Koira unohtaa pahanteot
yrittäessään kielen kanssa saada herkut pois Kongin sisältä. Voit laittaa
Kongin myös pakastimeen ja antaa koirasi taas touhuilla pitkät tovit.
Ruokaleikkien jälkeen Kong on pestävä huolellisesti ja sen voikin laittaa
astianpesukoneeseen."
Lähde: korkeavire.com

Kongit ovat meillä kovassa käytössä, ja etenkin hellepäivinä aivan mahtava pelastus. Yllättävän kestäviä kapistukset ovat, sillä Hero ja varsinkin Hilla kyllä armotta kurmuttavat kongejaan, ja pureskelu on kyllä varsin intensiivistä ja voimakasta. Koirat ovat aivan hulluina kongeistaan, ja niillä leikitään tyhjinäkin. Varma tapa saada koira lopettamaan mitä ikinä se tekeekin, on ottaa kongi käteen ja suunnata keittiöön: Intensiivinen ja herkeämätön huomio on sinun.

Hellepäivän huvitus

Meillä parhaaksi täytteeksi on todetti jauheliha (Oscarin koirien jauhelihapötköt S-Marketin pakasteesta n. 3e/kg tai Mustin ja Mirrin sikanauta-pakaste). Jos ei ole aikaa pakastamiselle, saavat koirat ihan sulaa jauhelihaa täynnä olevan kongin, joka Herolla kestää noin 3,5min ja Hillalla parhaimmillaan pari tuntia.. Tytöillä kun tuota keskittymiskykyä on suotu hiukan isommalla kauhalla ;) Hero on oppinut tyhjäämään kongin nopeasti, eikä niin välitä putsata sitä aivan yhtä perusteellisesti kuin Hilla.

Hilla näyttää mallia, huolellisuus on kaiken A ja O

Asian ratkaistiin iskemällä kongit illalla pakkaseen: Aamulla koirat saavat jätyneet kongit, ja tämän kanssa peuhaamisessa turhaarntuu Herollakin tunnin verran. Jäätynyt kongi on myös mahtava hellepäivän pelastus: kylmää "koiranjätskiä" on mukava ja viileä mutustaa varjossa.

Heron pentuaikana kongi oli kuin lahja taivaasta: Kerrankin jotakin, joka kanssa pentu jaksoi puuhata itse ilman viihdyttäjää, ja ennen kaikkea hiljaa ja omissa oloissaan! Kongi soi ansaitun tauon emännälle ja rauhoitti koiraa hyvin jos alkoi kierrokset kohota kohti kattoa. Kongi oli myös oiva puuhastelu jättää pennulle lähtiessä: se ei kiihdyttänyt vaan pikemminkin rauhoitti ja vei energiaa.

Hilla ja Hero suosittelevat, ja niin tekee emäntäkin!
Hintaa XL kokoisilla kongeilla oli n. 20e/kpl.

Helsinkiseikkailu

2011-07-10T14:00:00.000+03:00

Viikonloppu vierähti taas Vantaalla, tällä kertaa koko poppoon voimin. Turhaan jännitin Hillan suhtautumista pikkuiseen Ressu-riiviöön, koska kaikki meni paremmin kuin hyvin! Hilla oli se cool ja hiukan kärttyinen täti jolle ei auttanut ryttyillä, Hero oli taas ihkuihana leikkisetä, joka antoi purra huulesta ja pomppia mahan päällä. Hero raukka..
Heron ja Ressun varalle meillä oli suunnitelma: Metrolla Itäkeskukseen, siellä vaihto ja metrolla Puotilaan tapaamaan Miira-tätiä + sama takaisinpäin. Tavoitteena uusien kokemusten kerääminen ja ihmisjoukkoihin ja vieraisiin olosuhteisiin tottuminen.

Koko pesue sulassa sovussa

Matkaan lähdettiin lauantaiaamuna, ja koirat käyttäytyivät kuin isommatkin maailmanmatkaajat. Metroa ei säikähdetty, sisällä ei hepuloitu ja ihmisiä ei pahemmin ihmetelty. Hienot pojat! Perillä Puotilassa käveltiin Miiran ja pikkuisen Auroran kanssa pitkä lenkki, jonka päätteeksi koirat pääsivät pulahtamaan Puotilan venesataman rannasta mereen vilvoittelemaan. Tämän jälkeen pidettiin lepotauko rannan kahvion terassilla, jonne märät haukutkin oli (kumma kyllä) tervetulleita. Lopulta talsittiin takaisin metrolle, tehtiin sama reissu käänteisessä järjestyksessä ja kotiin syömään ja nukkumaan. Pojat olivatkin loppupäivän aivan sipissä, kun jännä reissu ja pitkä kävely vei mehut ihan täysin.

Hero yllätti taas perjantaina ripulilla (kivakiva). Sisällä oli yhdet ripaskat,ja juoksujalkaa pihalle riensi hän vääntämään toiset vellit. Lähdettiin kuitenkin Vantaalle, koska todennäköisesti Hero oli saanut edellisenä viikonloppuna pöpön Ressulta, joten pentu ei pahemmin ollut vaarassa, vaikka olisikin ollut tarttuvaa. Varmistin asian vielä eläinlääkäriltä, ja hän uskoi olevan turvallista tehdä vierailu vatsanväänteistä huolimatta. Lauantaina Hero ei ripuloinut tai muutenkaan tuottanut mitään, mutta tänään taas keltainen velli lentää kaaressa. Tänään on paastopäivä, juomana vain Nutrisal Plus-vettä + "välipalana" Inupekt Forte tabletteja..

Terassikoira

Riiviö nautiskelee

Matkalaiset..ei paljon näytä stressaavan

Kesämies :)

Tasapuolisuuden nimissä sai Hillakin osansa rääkkäyksestä

...;)

Kulmakunnan kauhut

Jottei elämä kävisi liian helpoksi, on Herolla myös korvatulehdus.

Hero the Leikkisetä

2011-07-05T21:05:00.001+03:00

Olimme Heron kanssa vanhempieni luona kylässä Vantaalla, ja samalla koettiin ensitapaamisen huumaa: LK Collie Ressu 11vk tervehti meitä riemuissaan ajaessamme pihaan! Ajattelin Heron olevan vielä liian raisu ja kovatassuinen pienen lapsosen leikkikaveriksi, mutta niin fiksusti poika käyttäytyi ettei voi kun olla ylpeä. Hero antoi Ressun kiipeillä päällään, vetää korvasta, natustaa käpäliä ja käyttäytyä kaikin puolin pentumaisen röyhkeästi. Ainoastaan pari kertaa meni Herollakin hermo tähän pieneen riiviöön, ja silloinkin se vain otti pari loikkaa kakaran luo ja pyöräytti sen yhdellä tassun huitaisulla selälleen. Hero oli varsin pitkämielinen ja hyväntahtoinen leikkisetä, ja pikkuinen Ressu ihastuikin ikihyviksi tähän elävään leikkikaluun! Seuraavana päivänä koirat olivatkin jo rauhallisempia, kun uutuudenviehätys oli laantunut.

Sunnuntaina matka kävikin Karjaalle KV näyttelyyn. Mennessä keli oli vielä inhimillinen, n.21'c, mutta näyttelypaikalla sitten mukavasti lämpö helli 30'c kieppeillä, vailla varjon varjoa -luonnollisesti. Peitin Heron näyttelyhäkin vaalealla lakanalla, ja käytiin ostamassa pinkki (en jaksanut kaivaa poikien väriä) froteinen mantteli, joka kasteltiin viileällä vedellä. Tällä combolla kehään laahautui (kyllä, laahautui) suhteellisen hengissä oleva, mutta kolmen tunnin odottelusta täysin uupunut koira. Hero ei ollut oma pirteä ja filmaattinen itsensä kehässä, enkä yhtään ihmettele! Tuloksena H, eikä arvostelukaan kovin mieltä ylentävä ollut ;) Tosin positiivisessa hengessä annettu, eli tuomari halusi antaa Herolle aikaa. Arvostelu löytyy Näyttelyt-välilehdeltä. Pidetään varmaan pientä taukoa näyttelyistä, ja suunnataan taas syksyllä kehiin uutta intoa puhkuen. Kotimatkalla oli vuorossa ukkosmyräkkä, mutta onneksi kotiin "papan" ja Hillan luo päästiin ehjinä, joskin rättiväsyneinä :)

Setä on ihan alakynnessä..

Attack!

8kg voitti 38kg ;)

Selkäsauna ipanalle

Mitä se uhoo?

Leikittäjä työssään ;)

Leikkisetää alkaa jo väsyttää..

Kun emäntä itseään niskasta kiinni otti

2011-06-28T20:28:00.000+03:00

Toko... Toko, toko ja vielä kerran: Toko. Hillan kanssa treenit on jäänyt vähemmälle Heron takia + sen vuoksi, että Heron tultua Hillalla oli pitkään sellainen vaihe, että se ei suostunut minun kanssani minkäänlaiseen yhtestyöhön. Mitä lie järkytystä uudesta pennusta tai loukkaantumista hieman vähentyneestä huomiosta se olikaan, oli treenaaminen likimain mahdotonta.
Heron kanssa treenit sammui murkkuikään, kun koira ihmetteli kaikkea maan ja taivaan väliltä, ja korvat olivat lähinnä koristeena treeneissä. Kaikki takkusi ja koiran into oli ihan muissa aisoissa, joten jonkinlaista intoa ja mielenkiintoa vaaliaksemme pidettiin treenit ihan minimissä ja lyhyinä. Kuinka ollakkaan on tähän hyvin vähäiseen treenaukseen salavihkaa jumiuduttu, mutta nyt se loppui.

Puolustuksekseni on sanottava, että verijälkeä ollaan kyllä puuhasteltu, ja tokoiltukkin noin kerran viikossa. Mutta Hilla on valovuosien päässä siitä koirasta, jonka kanssa oli realistista ajatella menevänsä BH-kokeeseen ja ALO kisoihin tänä kesänä, eikä Heron tilanne ole niinkään hyvä, sillä se ei ole vielä harjoitellut edes kaikkia ALO luokan liikkeitä. Lähinnä tähän asti treenailu on ollut pientä "sitä sun tätä" tokoilua, mutta nyt tähän touhuun on saatava jotain järjestelmällisyyttä. Eli eikun treeniohjelmaa laatimaan!

Heron kanssa kaikki on melkeinpä aloitettava alusta, sillä liikkeet tehdään vähän sinneppäin. Into ja korvatkin ovat pikkuhiljaa palautumassa, joten voin alkaa vaatimaankin siltä jo jonkinlaista suoritusta pelkän hupitokoilun sijaan. Ja sitten se Hilla... Hillan kanssa on nyt taas kahlattava kaikki ALO:n liikkeet muistin virkistykseksi läpi, ja palautettava treeniaikataulu.. Voikun joku tulisi piiskan kanssa vahtimaan meidän treenejä, ja piiska viuhataisi aina kun emäntä meinaisi jäädä sohvalle.. ;)

Parin viikon päästä meillä alkaakin Rallytokokurssi, josta saadaan hyvä startti! Mahtavaa! Ohjattua treeniä säännöllisesti, joka osaltaan pakottaa tekemään läksyt välipäivinä.

Ja kevyempiin aiheisiin. Oltiin eilen Heron kanssa Untulassa rannalla leikkimässä ja uimassa. Otettiin pieniä tokoiluja riehumisen lomassa. Hilla jäi kotiin näistä kemuista, koska se ei oikein kestä minkäänlaista sopimatonta käytöstä (lue: minun ja Heron leikkiminen), vaan ilopoliisina tulee ja keskeyttää tällaisen häiritsevän käytöksen hyvin pian. Rannalla oli muutama muukin koira kauempana meistä, ja sydämeni suli pienelle varmaankin 9-10 viikkoiselle sakemanninpennulle, joka reippaana häntä pystyssä hyppeli aaltoihin..

Rantajellona

Kuka sanoi, ettei rhodet tykkää vedestä? Häh?

Hilla, kuvassa seisoo hassusti ja näyttää takakorkealta..

Mitähän tässäkin tapahtuu..

Pentu mikä pentu =)

Ei pahat lenkkimaastot

Tappava kaulapanta

2011-06-27T11:56:00.000+03:00

Kuka voi sanoa koiriensa yrittäneen joukkoitsemurhaa kaulapannan avulla? Minä ikäväkseni voin.
Taas muistui hyvin kirkkaana mieleen se, miksei meillä koirat ikinä kuuna päivänä jää pannat kaulassa yksin kotiin.

Imuroin kaikessa rauhassa keittiötä, kun olohuoneesta alkaa kantautua voimistuvaa kiljuntaa. Ryntään paikalle ja nään koirat päät yhdessä, toinen örisee ja toinen kiljuu ja menään seinästä seinään. Ensimmäinen ajatus oli tappelu, vaikka eivät ne koskaan olekkaan mistään varsin riidelleetkään. Ryntäsin tämän kieppuvan koirakimpun pääpuoleen, ja tilanne selvisi: Herolla on tapana nujuuttaa Hillaa pannasta leikkiessä, ja tällä kertaa olikin käynyt köpelösti. Heron alahampaat olivat luiskahtaneet pannasta läpi, ja jumissa oli ja pysyi. Kaiken huipuksi Hilla kuristui paraikaa pannan ollessa kireällä, ja molemmat kiskoivat omaan suuntaansa päästäkseen vapaaksi.

Ryntäsin väliin, ja ensimmäisenä yritin saada kaulapantaa auki soljesta. Ei toivoakaan, koska panta oli niin kireällä, ettei sitä saanut löysytettyä avaamista varten. Yritin saada koiria lähemmäs, jotta panta olisi löystynyt edes hieman, mutta molemmat paniikissa kiskoivat omiin suuntiinsa -toinen kiljuen kivusta ja toinen tukehtumisen partaalla köhien.. Viimeisenä yrityksenä yritin saada Heron suuta auki kunnolla, jotta olisin saanut taivutettua päätä ja leukaa niin, että panta olisi päässyt hampaiden yli pois ja koira vapaaksi. Tämä ei (yllätys) toiminut, ja kaiken lisäksi viilsin itselleni peukaloon Heron hampaasta komean haavan..

Lopulta Hero jotenkin sai riuhtaistua onneksi itsensä irti. Hilla kakoi aikansa ja Hero ihmetteli kuola suupielistä valuen juuri tapahtunutta tilannetta. Lyhyt tarkistus molempien terveydentilasta osoitti, että vammoilta onneksi vältyttiin -kaikki paitsi verta valuva emäntä.

Oppisikohan Hero viimeinkin, että Hillan pannasta ei saa roikkua?

Ihanan kallista

2011-06-18T18:02:00.000+03:00

Jepjep, eipä ole Heropojalla aikomustakaan pysyä puisen portin takana kaikista varotoimenpiteistä huolimatta. Viimeisin cayennepippuri+valkopippurisively + cothivet haavasumutteella suihkuttelu (hajuefekti.. toim. huom: 25e/pikkupullo) auttoi sen, että porttia (tai mitä siitä oli jäljellä) ei enää järsitty. Sepä ei tehonnutkaan siihen, että heikoksi havaitusta kohdasta puskettiin raa'alla voimalla läpi..
Eilen töistä tullessa kotona odotti varsinainen mysteeri: Olohuoneessa oleva koirien namipurkki oli ratsattu, sisältö hävinnyt parempiin kitoihin ja portin takana oli (edelleen siis teljettynä) kaksi koiraa häntää heiluttamassa.. Mielenkiintoista. Sangen mielenkiintoista..

No, kaikesta tästä viisastuneina kävimme hakemassa Mustista&Mirristä Carlsonin maxi leveän JA maxi korkean portin. Metallisen portin. Toivottavasti Heron kestävän portin. Ihanan kallista, vain 129e.

Tähän on tultu.. Hei hei vanha portti!

Peukut pystyyn!

Onko Hero kohdannut voittajansa?

Verta, hikeä ja yksi tuholaiskoira

2011-06-10T08:15:00.000+03:00

No huhhhuh hellettä tosiaan. Alkaa mietintämyssyn vanne kiristää jo päätä, kun luonto pistää kaikin keinoin vastaan koirien ulkoiluttamisen näkökannalta. Aamulla on melkeinpä ainoa hetki, kun koirat voivat suhteellisen siedettävissä oloissa ulkoilla, mutta emäntä tekee hiljaista kuolemaa jos pitää vielä aikaisemmin nousta kuin se normaali 5:40. Päivällä on liian kuuma ja illalla liikaa hyttysiä. Iltaisin näky on jotakuinkin seuraava: Kädessäsi on naru, joka menee epämääräiseen harmaaseen vellovaan pilveen. Missä koira?

Asia on ratkaistu aamuisella metsälenkillä, päiväisellä uinnilla+rantariehunnalla ja illalla pienellä kävelyllä tai metsälenkillä. Luulin tämän olevan ihan ok näin koettelevissa sääolosuhteissa, mutta Hero onkin hiukan eri mieltä ilmeisesti... Eilen nimittäin tullessamme iltamenosta kotiin (Hero huom. oli jo ollut ennen menoa uimassa ja riehumassa), oli pikku huligaani syönyt (kyllä, syönyt) tiensä läpi puisen koiraveräjän. I-ha-naa. Tuhoja ei ollut, mutta puusälää sitäkin enemmän... Eikun iltamyöhällä vielä akkukoneen kanssa kyllästettyä paksu lautaa porttiin ruuvaamaan. Kiitos Hero tästä(kin).

En muuten maininnutkaan viime viikon ryhmänäyttelystä Akaalla Toijalassa. Arvostelu löytyy "Näyttelyt"- välilehdeltä. Tuomarina oli Tiina Illukka, ja hänellä oli harjoitustuomari kaverina. Kivasti tulivat Heron takaa suoraan häntään kiinni tervehtimättä koiraa, mutta onneksi Hero ei pahemmin hätkähtänyt. Tuloksena siis ERI1, mutta eipä muuta sijoitusta. Onnea sijoittuneille!

Toissapäivänä vietettiin illalla tunnin verran Lammilla hiekkarannalla Carman ja Caritan kanssa. Pojat möyrivät ja polskivat järvessä minkä ehtivät, kun taas Hilla tyytyi pieneen varpaiden kasteluun ja kauempaa tilanteen tarkkailuun. Hillankin maha on nyt kunnossa pöpön jälkeen (en näköjään ole siitäkään kirjoittanut). Hillalla siis oli n.1,5 viikkoa jatkunut täysin vesiripuli, johon eläinlääkäri useista soitoista huolimatta ei ottanut kantaa. Ei kuulemma tarvitse tulla, eikä antibiottia anneta, koska koira on pirteä ja syö hyvin. Hillan pidin paastolla + riisikalkkuna ruoalla + Inupekt Forte-kuurilla + elektrolyyttiä sai veteen - ei apua, paheni vain. Vihdoin toinen eläinlääkäri suostui antamaan antibiottikuurin, ja siitä se paraneminen alkoi. Muutama päivä, ja koiran maha oli taas kunnossa.. Mikä lie pöpö.

Juhannuksen jälkeen mennään ohjatusti kokeilemaan verijälkeä (eli siis mejää). Tein Herolle tässä männäpäivänä harjoituksen ja mielenkiinnon vuoksi verijäljen, jonka päässä odotti verellä vihmottu naudanlihakasa (kuulostaapa brutaalilta). Kun Hero pääsi alkuun, meni koko jälki hienosti! Innolla odotamme ohjattua lajin pariin opastusta!

Siellä se maailman noloin uimari taas pärskii

Hilla turvallisen kaukana vedestä..

Pojat puhuu vakavia

Hilla rantautuu varpaidenuittoreissulta

"Hyi märkä koira, älä tule yhtään lähemmäs!"

Heron pieni rakkaus

2011-06-07T19:38:00.002+03:00

Sukulaiset ovat tässä lähellä mökkeilemässä, ja heillä on mukanaan kaksi Ranskista. Eilen Hero leikki illalla hiekkakuopilla Ranen kanssa, mutta tänään olikin jännät paikat: Paikalle lyllersi Ronja! Hero oli aivan myyty, eikä eilisen leikkikaverin seura enää voinut vähempää kiinnostaa. Hero kohteli Ronjaa varsin ahdistelevaisesti, eli käytöstavoista ei tietoakaan (no tämä nyt ei ollut yllätys). Rakkaus oli suuri, kohde melko pieni :)

Käytiin koko kolmikon + emäntien voimin kahdella eri rannalla, ja koirat viettivät ison osan ajasta järvessä. Heron uimamaisterointi sujui tänään hiukan tyylikkäämmin, mutta jonkinasteista räpiköintiä oli vielä havaittavissa..

Näillä helteillä Hilla on aivan raato, mutta Herolla puhtia piisaa kuumuudesta huolimatta. Hillaa ei oikein edes voi ottaa riehulenkille mukaan, koska neiti ei suostu edes varpaitaan kastelemaan mikäli suinkin sen voi välttää. Hero sen sijaan pulahtaa viilentymään ja jatkaa taas menoa. Hillan mielestä näillä helteillä voisi käydä aamun viileydessä pienen lenkin, jonka jälkeen pönttö haluaisi maata auringossa terassilla hievahtamatta. Koira on pakko komentaa sisälle viilentymään, koska muuten se nauttisi lämmöstä varmaan pökertymiseen saakka.. Lenkille lähtijää tervehditään viileällä välinpitämättömyydellä; "Senkun menet".

Ihana tyttö!

Vesipeto

Tässäpä dilemmaa kerrakseen..

Varsin yli-innokas nuorimies

Ei se edelleenkään kovin tyylikkäästi mene;)

Kesä & Uimamaisteri

2011-06-06T18:24:00.000+03:00

Herosta on kehkeytynyt varsinainen uimamaisteri. Kuten yleensäkin, on intoa enemmän kuin taitoa..

Krokotiilitarkastus

Ei näy krokoja!

Hepulointia

Tunnustelua

Sinne meni!

Kovasti pyrkii pysymään pinnalla

Rallia

Taidoissa ehkä hiukan hiomista vielä;)

Kesä!

Hilla&Hero pienellä tauolla

2011-05-24T12:31:00.000+03:00

Huh, talon myynnin ja sen kanssa puuhaamisen lomassa aikaa bloggailulle jää nyt hiukan vähemmän. Hi&He päivittyy siis entistä harvemmin jonkin aikaa, mutta palaamme taas normaaliin rytmiin kun remonttipuuhat jne ovat ohitse :)

Aurinkoista alkukesää kaikille toivottavat,
Nea,Hilla & Hero

Uudistuneet valikot

2011-05-16T09:26:00.001+03:00

Huomatkaa blogin otsikon alla olevat uudistuneet välilehtivalikot! Lisää tulossa (mm. Rhodesiankoirasta omasta näkökulmastani jne.)

Nea

Tuomarinkartano PK-näyttely

2011-05-14T20:09:00.002+03:00

Jos joskus olen ollut puulla päähän lyöty, niin nyt! Meinasin passata koko näyttelyn kun to ja pe vierähti vatsataudissa, mutta olo onneksi la aamuna oli jo siedettävä. Kannatti mennä!

Rhodeja oli paikalla 11, mukaanlukien Mahiri Retta'sin sisarusparvesta me, Foxy, Rif ja Bea. Ilma oli aivan kamala: Hirvittävän kova tuuli ja lämpöä (siis "lämpöä") 13'c. Satanut ei sentään, mutta varsin jäätävät olosuhteet hellivät kilpailijoita. Minä olin vielä perin fiksuna tyttönä pukenut hameen päälleni, joten näyttelyeleganssi oli taattu: kylmästä siniset sääret ja tuulessa hulmuava hame.

Odotukset näyttelyn tuloksista eivät olleet kovinkaan korkealla, koska Team Mahiri Retta'sin ipanat olivat eilen täyttäneet 9kk, eli aivan kakaroita koko sakki. Kuinka ollakkaan, menikin ihan juuri niinkuin Strömsössä koko näyttely!

Tässä Heron arvostelu:
"Mittasuhteiltaan vielä aavistuksen lyhytrunkoinen nuori uros. Hyvä sukupuolileima. Hyvä pää. Oikea ilme. Hyvä kaula. Lupaava runko. Hyvät kulmaukset. Erinomainen raajojen luusto. Liikkeessä koira näyttää paremmat linjat. Erinomainen pitkä askel. Hyvä ridge. Miellyttävä käytös"

Tuomarina Markku Mähönen.

Ja niihin tuloksiin!

Hero: ERI, SA, PU1, SERT, VSP! Serti ekassa oikeassa näyttelyssä! Jos tosiaan joskus on ollut hölmistynyt olo, niin nyt! Hieno poika, upeaa :)!

Rif: ERI! Onnea Rif, hienoa!

Foxy: ERI, SA, PN2, SERT! Onnittelut Foxy siskolle!

Bea: ERI Onnea Bea!

Koko pesue siis sai ERI:n, ja Foxy ja Hero saivat ekasta junnuluokan esiintymisestään sertit. Upeaa, en olisi ikinä uskonut :)

Rop oli Mahiri Retta's Shalimar "Teddy" ja Mahiri Retta's oli ROP kasvattaja + palkittiin KP:lla. Ryhmissä Mahiri Retta's oli 4. Suuret kiitokset ja onnittelut Jennylle, well done ;)!

Kiitokset Katille kuvista:

Ihanasti on legginssit rullalla!

Ansaittu kiitos hienolle pojalle :)

Hero lennossa

Poseerauksen yritystä..

Hero

Kaunis Teddy

VSP Mahiri Retta's Funtastic Boy "Hero" & ROP Mahiri Retta's Shalimar "Teddy"

Pentukehät ovat nyt takana

2011-05-09T20:16:00.004+03:00

..ja ensi viikonloppuna suuntaamme junnukehään! Tässä koonti kaikkien pentunäyttelyiden ja pentuluokkien "menestyksestä" ja menestyksestä:

7.5 ja 8.5.2011, Tampere Int & Ridgeback erikoisnäyttely:

Tulokset: Int: ROP-Pentu,KP, Erkkari: PU2, KP

Arvostelut:

Int: " Powerful hound in excellent muscular condition. Balanced. Particulary strong movement. Excellent head, shoulder, bone & topline"

Erkkari: "Very mature puppy. Nice head & neck, would like a little more angle at the shoulder. Rises just a little too much over the loin at this stage. Good hind quarters, very good movement with plenty of drive"

3.4.2011 Lohja M&M Puppy Cup

Tulokset: ROP, RYP1, KP

Arvostelu: ‎

"Erittäin hyvän tyyppinen urospentu. Hieman karkea kallo, hyvä ilme, hyvin kulmautunut edestä ja takaa, erinomainen luusto, hyvä ridge, hyvä takaosa, liikkuu sivulla hyvin, etu-ja takaliikkeet tulee vielä vakaantua, hyvä luonne"

20.4.2011 M&M Puppy Cup, Lohja

Tulokset: VSP, KP

Arvostelu:

"Urosmainen kokonaisuus. Oikeat mittasuhteet. Hyvä pää ja purenta. Hyvä kaula ja runko. Rodunomaisesti kulmautunut. Ridge OK. Liikkuu hyvin. Tarvitsee harjoitusta"

15.1.2011 M&M Puppy Cup, Lohja

Tulokset: VSP, KP

Arvostelu:

"Vahvuusasteeltaan erinomainen. Runko saa vielä hieman pidentyä. Vahva urosmainen pää, jossa oikea ilme. Hyvä kaula, ylälinja ja rungon volyymi. Vahvat hyvin kulmautuneet raajat. Vielä löysät, mutta hyvänmittaiset liikkeet. Hieman lyhyt ridge. Ikään sopiva käyttäytyminen, mutta kehätotutusta harjoiteltava."

Tampere KV + eRRkkari

2011-05-07T15:15:00.008+03:00

Kotiuduimme Tampereen KV:sta, huh miten paljon porukkaa! Minä tein kriittisen virheen jo lähtötohinassa, ja näyttelyhäkki jäi kotiin. Mahtavaa! Mikä onkaan mukavampaa kuin pidellä 37kg painavaa joka suuntaan touhottavaa koiraa koko odottelun ajan;)

No ei hätä ollut tämän näköinen, ja odotteluakaan ei ollut kuin tunnin verran. Hierottiin tuttavuutta muiden rhodejen (ja omistajien) kanssa, ja Hero nautti huomiosta jota sai katsojilta osakseen. Ihmiset tulivat mielellään silittelemään Heroa ja kyselemään rodusta, ja Hero sitten edusti mallikkaasti pusuttaen jokaisen liki tulleen ihmisen.

Pentuja oli rhodekehässä vain yksi kappale, me. Tuloksena ROP-pentu ja KP. Tuomarina oli Sharon Sakson USA:sta, ja hän oli uskomattoman mukava! Tuomaroinnin päätteeksi tuomari tuli vielä luokseni ja käytiin seuraava lyhyt keskustelu:

"I love this dog. He's gorgeous!"
"Thank you, so do I"
"You should."

Poistuimme paikalta aika pian oman vuoromme jälkeen,koska ilman häkkiä oleminen oli aika uuvuttavaa..Huomenna sitten pidemmällä kaavalla erkkarissa!

Tässä arvostelu:

" Powerful hound in excellent muscular condition. Balanced. Particulary strong movement. Excellent head, shoulder, bone & topline"

Vapaa suomennos: Voimakas erinomaisessa lihaskunnossa oleva koira. Tasapaonoinen. Vahvat liikkeet. Erinomainen pää, olka, luusto ja ylälinja"

Hieno poika! :)

Päivitystä: Ridgeback erkkarissa arvostelu oli suhteellisen hyvä (lisään sen illalla). Sijoitus PU2 ja KP :)
Tässä kuva, jonka nappasin Raision Tonin albumista (kiitos! :) ):

Me oikealla, voittaja Luca vasemmalla:)

Hero 8kk+3vk. Seisotusta vielä harjoitellaan, tässä ei-niin-hieno seisotus;) (C) Pinja Kontala

Mökkeilijä

Edit: Tässäpä Erkkarin arvostelu:

"Very mature puppy. Nice head & neck, would like a little more angle at the shoulder. Rises just a little too much over the loin at this stage. Good hind quarters, very good movement with plenty of drive"

Vapaa suomennos (oman ymmärrykseni mukaan): Hyvin kypsä pentu, jolla hyvä pää ja kaula. Saisi olla hieman enemmän kulmausta lavassa. Hiukan takakorkea ikään nähden. Hyvät takakulmaukset?, erittäin hyvät liikkeet joissa paljon "vauhdikkuutta/lennokkuutta".

Tuomari: Elisabeth Megginson, Etelä-Afrikka

Onnellinen koira

2011-05-01T18:47:00.001+03:00

..Näyttää tältä:

Ilmeestä ei voi erehtyä! Hilla on aivan onnessaan lumien viimein lähdettyä: Nyt se saa tylsän metsätiellä kävelyn sijaan juosta pitkin metsää, ja aina välillä tulla tsekkaamaan minun ja Heron sijainnin. Hero ei ihan vielä ole hoksannut metsässä kiitämisen ideaa, mutta lähtee välillä Hillan vanavedessä pusikkoon. Täällä on lukemattomia puoliautioita metsäteitä ja traktoripolkuja, joita saa rämpiä mielin määrin. Todella harvoin kukaan tulee vastaan, joten koirat saavat nauttia vapaudesta. Hilla on aivan kahjona metsästä: Se syöksyy salamana tieltä metsään, tekee täyttä kiitoa lenkin ja palaa takaisin. Se juoksee täysillä minkä kintuistaan pääsee, hyppelee mättäältä mättäälle ja lopulta palaa hölmön onnellisen näköisenä takaisin :)

Hero kävi heittämässä talviturkin eilen.. Käveltiin taas yhtä metsätietä pienelle metsäjärvelle, jossa tietenkin sorsat polskuttelivat houkuttelevasti. Hero hetken sorsia katseella mittailtuaan päätti lähestyä tätä outoa elementtiä,jossa tiput kelluivat. Vaarattomaksi aineen todettuaan polskahti koira järveen, ui pienen pienen lenkin ja palasi maihin. Me Hillan kanssa katsoimme järkyttyneenä rannalla. Täysin epärhodemaista käytöstä mennä vapaaehtoisesti kylmään, ja ennen kaikkea märkään veteen, ja vielä olla innoissaan siitä!

Onnelliset metsästäjät (saalistaneet toista tuntia milloin mitäkin mielikuvitussaalista)

En tiedä osaisinko koskaan enää asua seudulla, jossa koirien kanssa ei helposti pääsisi metsään vapaasti tallustamaan. Koirat nauttivat täysin tassuin vapaana juoksemisesta, hajujen perässä seikkailemisesta ja vauhdin hurmasta. Vantaalla jokainen pienikin metsiköntapainen oli täynnä muita koiria ja / tai ison tien suorassa läheisyydessä. Täällä voimme lähteä parin tunnin lenkille tutkailemaan uusia metsäteitä, viimeksi löysimme todella kauniin järven,josta en aimmein ollut tiennyt mitään. Maalla on mukavaa ;)

Monia mietityttää kuinka paljon liikuntaa näinkin iso koira vaatii pysyäkseen onnellisena ja rentona. Siihen ei kai oikein ole yhtä oikeaa vastausta, sillä on niin monenlaista liikuntaa ja erilaisia koiria. Tunnin remmilenkki ei vastaa tunnin metsässä vapaana juoksentelua jne. Omien koirieni puolesta voin sanoa, että seinille ei hypitä niinä päivinä kun liikunta jää vähemmälle (sairastumiset, kova pakkanen jne.), mutta kaikki liikunta mitä tarjotaan, otetaan innolla vastaan. Kun ei liikuta, otetaan rennosti. Määrät vaihtelevat, mutta pääsääntöisesti meillä mennään seuraavalla rytmillä: Aamulla 15-20min remmilenkki ennen töihin porhaltamista, päivällä töiden jälkeen 1-2h metsässä vapaana palloilua ja illalla 15min pissatuslenkki,joka toisinaan korvautuu pihalla ihmettelyllä ja leikkimisellä. Välillä mennään näin, välillä enemmän välillä vähemmän. Koirat ovat hyvässä kunnossa ja rentoja, joten uskaltaisin väittää määrän olevan sopiva. Heron kanssa iltalenkki vaihtuu usein pihalla hengailuun, koska en uskalla vielä 8,5kk "vauvaa" lenkittää niin paljon kuin Hillaa.

Näihin tunnelmiin:)

Onnellisen hölmö ilme

Hero haukkaa happea..kohta mennään taas.

Tokoa ja teiniangstia..

2011-04-28T09:41:00.002+03:00

Perhoskoira?

Hero 8,5kk

Aaarrrghhhh! Siinä olennainen. Ei vaineskaan, mutta kyllä hieman alkaa itse kullakin ajoittain keittämään, kun teinikoira pistää koko perheen välillä puremaan hammasta.. Varmaan eniten asiasta kärsii Hero, jolla varmaan on pää niin sekaisin kun olla ja voi. Mitään varsinaisia tuhoja tai törkeitä temppuja ei ole esiintynyt, pientä oven maistelua lukuunottamatta. Lähinnä on korvat kateissa, ja jos ne sattumoisin löytyykin, niin sitten käskyä vastaan kapinoidaan minkä keritään. Esimerkiksi eilinen iltapissatus pihalla päättyi siihen, että "tänne" käsky kaikui kuuroille korville, kunnes Hero huomasi minun tulevan kohti: Pylly pystyssä muka leikkiä haastaen lähti nuori herra karkuun minkä kintuistaan pääsi, ja saman teki toistamiseen. Jätin egoilijan sitten pihalle keskenään riehumaan, ja jo tuli nopsaan koira ovelle kun huomasi olevansa yksin.

Lauantaina oli taas Krista Karhun&Mika Jalosen tokopäivä. Oli aivan mahtava ilma, ja oltiinkin koko päivä ulkona kentällä treenaamassa. Tuloksena palanut naama, ja hyvä mieli :) Heron kanssa tehtiin 1,5h aktiivisesti hommia, josta tosin suurin osa oli remmikävelyn treenaamista. Hero osaa toki kävellä hihnassa, mutta nyt keskityttiin siihen, että koira todella ei tule ohjaajan ohi, vaan pysyy hivenen takana + kävelee rauhallisesti + rentoutuu vouhkaamisen ja ihmisten ja muiden koirien ihmettelyn sijaan. Lopulta Hero meni todella upeasti, ja emäntä sai kotiläksyksi jatkaa harjoittelua. Tutuksi tuli myös "remmisääntö", eli edelliseen kävelyyn lisänä se, että jos koira pyrkii:

Ohi sinusta: Kaarra kävellen oikealle, joten koira jää automaattisesti taaksesi. Aina kun koira yrittää vouhkata johonkin, älä nyi vastaan vaan kävele vain loivassa kaaressa oikeaan, jolloin koiran on pakko seurata takana. Jos olette pysähdyksissä ja koira remmi kireällä tavoittelee jotakin (haistelu, ihmisen/koiran moikkaaminen), niin älä nyi takaisin, vaan seiso tyynenä ja anna koiran tajuta, että olo on mukavampi remmi löysällä. Kaikissa harjoituksissa oli tavoite se, että koira kulkee remmi löysänä, saa haistella, mutta "vauhdissa" ja tajuaa itse oman toimintansa seurauksen: Kun remmi kiristyy, tuntuu ikävältä-> tulen omistajan luo. Kävelyssä tavoite oli rento koira, joka huomaa mukavimman paikan olevan hieman takavasemmalla, remmi löysänä.
Kuten yllä tulkin, niin kun koira pyrkii jonkin luo remmi kireällä, niin älä nyi vastaan. Pidä remmi halutun pituisena, ja ole itse tyynenä paikallaan. Koira tajuaa, ettei tällä toiminnalla pääse mihinkään ja antaa itse lopulta myöden -> kehu. Teimme esimerkiksi harjoituksen, jossa kouluttaja piti koiraa ja omistaja oli kauempana. Ohjaaja lähti koiran kanssa tulemaan omistajaa kohti, ja aina kaarros jos koira pyrki ohjaajan ohi. (Tähän meni Heron kohdalla todella kauan, ja moooonta kaarrosta). Lopulta kun ohjaaja pääsi ihan minun luokseni Heron kanssa, ja Hero tietenkin remmi kireällä yritti tulla luokseni, niin ohjaaja piti vain tyynesti remmiä ja seisoi paikallaan. Kun Hero antoi myöden ja tuli ohjaajaa lähemmäksi, sain minäkin tulla lähemmäksi. Tätä jatkettiin kunnes Hero malttoi tyynenä nykimättä odottaa, että pääsee emännän rapsutettavaksi:

Tokopäivä oli todella hyödyllinen, ja Hillankin kanssa otettiin pientä treeniä. Hilla vaan tuntui olevan hieman "keksisormi pystyssä" taas treeneissä, joten otettiin vain pieniä harjoituksia. Oli taas liikkeet niin kaukana oikeista, ja asenne koiralla vähän hakusessa, että ei otettu kovinkaan pitää sessiota. Heron kanssa otettiin myös rauhoittumisharjoituksia (esin riehutaan ja sitten rauhoitutaan) + muutama vauhtiluoksetulo.

Eilen oltiin Tampreella Heron kanssa mätsäreissä hakemassa viime hetken treeniä isoja näyttelyitä ajatellen. Mätsäri alkoi vasta 18:00 ja matkaakin oli tunti suuntaansa, joten aika väsynyt emäntä oli kyllä esittämässä koiraa. Hero käyttäytyi upeasti, sai punaisen nauhan ja kaikkiin arvostelukohtiin "erinomainen". Tuomari kehui lihaksistoa ja käyttäytymistä ("Tämä on jo niin varmaa esiintymistä, että ei voi muuta sanoa kun hyvä!") Tämä riitti meille, ja lähdettiin kotia kohti arvostelun jälkeen. Saipa emäntä hieman mielenrauhaa KV:ta ajatellen, kun sai pienen näyttelytreenin tähän väliin :) Olisi ollut toki mukavaa jäädä vielä mittelemään sijoituksista, mutta väsy painoi ja kovasti haluttu käsittelyharjoitus saatiin kuitenkin.

Heron kutinat on jatkunut Eukanubaan vaihtamisesta huolimatta, joten nyt vaihtui taas. Tällä kertaa vehnättömään Roburiin, joten kokeillaan nyt tätä :) Täytyy ostaa myös öljyä, se kun saattaa helpottaa myös kutinaa. Kaikki kokeilut ovat kestäneet sen 15kg säkin, joten kovin nopeista liikkeistä ei voida puhua. Pidetään peukut pystyssä Roburin puolesta!

Kevätleskenä..

2011-04-19T19:31:00.001+03:00

Minä siis. Koirien suhteen. On meinaan koirien nupit aivan sekaisin keväästä, paljaasta maasta ja huumaavista tuoksuista. Kuka silloin jaksaa kuunnella, mitä emäntä sanoo/karjuu/huutaa/kiroaa/sadattelee? Hah, ei kukaan!
Juuri näin, eli hei hei vaan saa sanoa koirille, kun päästää ne metsässä vapaaksi. No, kyllä ne nyt tulee useinmiten kutsuttaessa, mutta pitäähän kaikki hyvät hajut imaista nenään matkalla. Yleensä vihellyksestä/kutsusta tulee kaksi koiraa tuhatta ja sataa, nyt tullaan kun keritään. Ihana kevät..not.

Hero on tyypillinen murkkuikäinen nuorimies, eli ajattelu on siirtynyt sinne väärään päähän koiraa. Oltiin sunnuntaina Carman ja Caritan kanssa leikkimässä, ja alkuun Hero meinasi uhota ja isotella Carmalle. Muutaman tiukan puhuttelun jälkeen leikkiminen sujuikin taas mallikkaasti. Vähän oli näköjään kuitenkin pakko testosteronisoida ja pullistella. Sunnuntain toko meni taas haaveiluksi Heron osalta. Liikkeet tehtiin sinne päin jos muistettiin, eikä perusasennossa emäntää katseltu, vaan maisemia. Noo, tehtiin lyhyitä harjoituksia ja leikittiin patukalla jne.Yritetään nyt pitää joku ote tokoon tämän hormonimyrskynkin aikana, mutta kovin tavoitteellisesti ei tällä hetkellä voi treenata. Kunhan nyt vähän kertaillaan usein, ja yritetään pitää toko mukavana asiana. Jatketaan kehitystä järjestelmällisemmin, kun aivot löytää tiensä munista takaisin pääpuoleen.

Sitä odotellessa.

Pojat ja tyttö

Carma pistää itseään puolet painavammat rhodet kuriin;)

Hilla

Hero. Kivasti on pylly saanut massaa.

Pojjaaat

Hero 8kk

On hetkiä, jolloin toivoisit omistavasi kissan..

2011-04-16T16:37:00.001+03:00

No comments...

Vantaa-viikonloppu

2011-04-11T17:22:00.005+03:00

Oltiin taas kerran viikonloppu Vantaalla kera koirien. Tällä kertaa yötkin meni oikein hyvin, mitä nyt lattialle karkoitetut Rhodet löytyi aamulla saman peiton alta ja pää samalla tyynyllä (!)..

Ilma oli mitä mahtavin, ja käytiinkin Sipoossa pariin otteeseen kunnon lenkillä. Hero teki tuttavuutta aivan uuden ihanuuden kanssa: hevonkakka oli maailman parasta! Siinähän kiskot täysin liikkumatonta kakkaan haikeasti tuijottavaa rhonttia eteenpäin, kun toinen haluaisi niin kovin päästä vielä maistelemaan tätä ihanaa herkkua. Onneksi täällä päin ei ole hevosia ihan vieressä....

Eilen oli tokotreenit, jotka Heron osalta meni ihan haaveiluksi. Taitaa murkkuilu taas iskeä päälle (Hero on karvaa vaille 8kk), kun korvat tuntuu olevan lähinnä koristeena, ja vanhat tutut käskyt on ihan hepreaa... Jotain pientä saatiin tehdyksi, mutta Hillan kanssa treenailtiinkin sitten hieman enemmän. Hilla oli ihan mahtava, eli päästiin kuin päästiinkin treeneistä hyvillä mielin kotiin :) Hilla oli aivan innoissaan treeneistä, ja paiski töitä kuin pieni...eläin. Jospas sitä kesällä sitten kokeisiin pääsisi, jospas...Ehkäpä? Hero keskittyi lähinnä tarkkailemaan Hillan treeni-intoa laiskan nyrpeänä autosta päätä penkin päällä lepuuttaen.. Taisi olla tosi rankkaa.

Kevätkausi on nyt rhodeilla avattu: Virallinen myyrästyskausi on alkanut! Tämä tarkoittaa siis sitä, että yhdenkään houkuttelevan puskan/mättään/ojanpenkan ohi ei voi, toistan: ei voi kävellä hyppäämättä korvat ojossa jättiloikalla yrittäen saada sen (kuvitellun) myyrän kiinni. Intoa on kyllä enemmän kun taitoa, mutta antaa metsästäjien toteuttaa itseään leijonien puutteessa myyriin :)

Tässä Vantaalta muutama kuva:

Kokoeroa ei ole enää kuin sentti ja muutama kilo..

Naapurien taivastelua

Korvahyökkäys!

Räyhänhenki niskassa..

Jotain ihan muuta kun näyttelyitä

2011-04-05T17:49:00.001+03:00

...eli kevätrieha!

Kuraa..

Auringonpalvoja

Että näin meillä..;)

Lohja Puppy Cup 3.4

2011-04-04T14:21:00.002+03:00

RYP1

Sunnuntaina pyörähdettiin (jos klo 7:30 lähtemistä ja 18:00 palaamista voi pyörähdykseksi kutsua) taas Lohjalla, ja tällä kertaa olikin oikein jymy-yllätys! Hero kilpaili ensin veljeään Rif:iä (Mahiri Retta's Fyor) vastaan, jolloin Herosta tuli ROP. Tuomarina toimi Eeva Resko, ja olin todella iloinen hänen tavastaan käsitellä nuorta koiraa! Hän tervehti koiraa ystävällisesti (ei liian, jottei koira innostu) ja tutki rauhallisesti koiran. Hampaiden katsomisen yhteydessä hän myös kehui Heroa, joten taas yksi positiivinen hammaskokemus Herolle. Hampaat Hero antoikin katsoa todella hienosti, ei peruuttanut tai nykinyt mihinkään! Hero antoi kopeloida ihan liikkumatta koko kropan ja suhtautui tuomariin ystävällisen välinpitämättömästi, vähän taisi kyllä häntää heilauttaa, joten ei ainakaan ahdistunut käsittelystä.

Tässä arvostelu:

‎"Erittäin hyvän tyyppinen urospentu. Hieman karkea kallo, hyvä ilme, hyvin kulmautunut edestä ja takaa, erinomainen luusto, hyvä ridge, hyvä takaosa, liikkuu sivulla hyvin, etu-ja takaliikkeet tulee vielä vakaantua, hyvä luonne"

Tuloksena siis ROP ja KP.

Tämän jälkeen jäimmekin odottelemaan ryhmäkehää, joka alkoi vasta klo 15 aikoihin. Aikaa oli kolmatta tuntia, joten kävimme Heron kanssa Lohjalla pyörähtämässä ja hiekkatiellä lenkillä. Hero sai olla vapaana ja mennä viiletti pitkin kuratietä, onneksi oli Hurtan sademantteli päällä.. Heropa innostui kurasta niin, että jäi riehumaan lätäköiden kimpussa loiskuttaen vettä ympäriinsä, jonka jälkeen tietenkin täyttä laukkaa minua kohti aikeissa koristella emäntäkin tällä ihanalla kuravellillä...Sain juuri huudettua ei ja hypättyä tieltä pois.. Onneksi... Kuraiset tassunjäljet jakun etumuksessa ei ehkä vastaa omaa mielikuvaani siististä näyttelypukeutumisesta.. Pöhkö koira.

Ennen ryhmäkehää lyöttäydyimme nettituttumme Buhund Lukkan ja emäntänsä seuraan, ja Hero rakastuikin vaaleaan Lukka-kaunottareen aivan totaalisesti.. Olipahan Herollakin mukava päivä, kun sai leikkiä ja pusutella uuden tyttöystävän kanssa eikä tullut aika pitkäksi.

Ryhmät pääsivät alkamaan n. klo 15 ja ryhmissä tulikin päivä jymy-yllätys: Hero RYP1!! Olin aivan onnesta soikeana ja hymyilin idioottimaisesti koko ajan, Heron pussailua ja halailua unohtamatta..Tosi tyylikästä. Poistuin RYP kehästä edelleen idiootisti hymyillen, ja unohdin palkintoruoat ja pokaalinkin kehään... Kehätoimitsija sitten kiikutti ne perääni.. Edelleen tyylikästä ;) Mitäs pienistä, olen niin íloinen ettei paljon voisi vähempää kiinnostaa mitä tuli mokailtua!

BIS kehässä menestystä ei enää herunut, mutta se ei haitannut yhtään! Fiilis oli mitä mainioin ja Hero sai paljon lihapullia autossa kiitokseksi, mahtavan hieno poika!

Saalina reissulta siis kokonaisuudessaan: KP, ROP ja RYP1. Hurjan hieno suoritus ja valtavan ylpeä emäntä :)

Tappajan tassut..

2011-03-31T17:42:00.003+03:00

..Tai tappajatassut, ihan miten asian haluaa ilmaista.

Eipä tarvitse työkavereiden miettiä, että mitähän tuonkin kotona tapahtuu, kun saavun töihin milloin mikäkin paikka ruhjottuna ja mustelmilla, verinaarmuista puhumattakaan. Reisissä on pieniä sinimustia jälkiä, naamassa käsissä ja kaulassa verinaarmuja. Päänahassa on naarmuja..Missähän ei olisi naarmuja, varpaissa? Syypää tähän kaikkeen ei löydy kissasta (kuten moni voisi kuvitella), vaan asialla on ystävämme Hero, 7,5kk nuorisorikollinen.

Tassut. Tälle kyseiselle huligaanille tassut ovat ihan äärimmäisen tärkeä kommunikointiväline. Tassuilla tervehditään järjestelmällisestä ei-saa-hyppiä-tapakasvatuksesta huolimatta, luoksetullessa jarrutus tapahtuu tassuilla emännän jalkoihin jarruttamalla. Isäntä ja emäntä kannattaa herättää rötkäisemällä tassu naamaan, ne tykkää varmasti. Sohvalla maatessa on kätevästi kaiken yläpuolella, ja tassulla voikin iloisesti läpsiä Hillaa päähän, jos Hilla raukka sattuu tulemaan sohvan läheisyyteen. Emännän meikkausta voi avuliaasti avittaa läpsimällä tassulla maskaraa ja luomivärisivellintä, ei se muija muutenkaan niitä nätisti saisi. Pieniä ja isoja pyöriviä esineitä voi läpsiä tassuilla, ne menee kovaa. Jos erehtyy Heron viereen sohvalle, voi emäntää kätevästi läpsiä tassulla naamaan, kaulaan ja muihin paljaisiin paikkoihin - näin emäntä varmasti ymmärtää kuinka tärkeä ihminen hän on.

Nenää voi myös käyttää moniin em. toimintoihin. Nenällä voi myös onnistuneesti poistaa isännän puhelimesta torkkuhälytyksen koskemalla kellon kuvaa. Nenän voi myös laittaa ulkoa tullessa kenkiä pois ottavan ja kyykistelevän emännän takapuoleen.

Kiitos Hero.

Hero

2011-03-21T19:24:00.003+02:00

M&M Puppy Cup, Hero 7kk

Kuvista suuri kiitos Miialle!!

Pentunäyttelykuvia part. 1

2011-03-21T10:03:00.003+02:00

Jenny&Hero&Foxy

Hero&Foxy

Hero&Rif

Hero, PU1

Väsynyt kisaaja :)

Ylimmässä kuvassa ylpeä kasvattaja ;)

Lohja / Pentunäyttely

2011-03-20T18:43:00.006+02:00

Jenny&Foxy vasemmalla, minä ja Hero oikealla

Pieni tilapäivitys tähän väliin, kattavampi raportti kunhan saan kuvat koneelle ja voimia kerättyä (emäntä ja koiruus aivan rättiväsyneitä) :)

Arvostelu:

"Urosmainen kokonaisuus. Oikeat mittasuhteet. Hyvä pää ja purenta. Hyvä kaula ja runko. Rodunomaisesti kulmautunut. Ridge OK. Liikkuu hyvin. Tarvitsee harjoitusta"

Tuomarina Harto Stockmari.

Sijoitus: VSP ja palkittiin KP:lla :)! Tarkkasilmäisimmät huomasivat varmaan maininnan purennasta, joka kielii puolestaan siitä, että tuomari siis pääsi kuin pääsikin purukalustoa tutkimaan! JES! Väsyneet mutta onnelliset emäntä&koira painuvat nyt sohvalle koomaamaan, palataan ;)

Vertailun vuoksi tässä edellisen (5kk) näyttelyn arvostelu:

"Vahvuusasteeltaan erinomainen. Runko saa vielä hieman pidentyä. Vahva urosmainen pää, jossa oikea ilme. Hyvä kaula, ylälinja ja rungon volyymi. Vahvat hyvin kulmautuneet raajat. Vielä löysät, mutta hyvänmittaiset liikkeet. Hieman lyhyt ridge. Ikään sopiva käyttäytyminen, mutta kehätotutusta harjoiteltava"

Tuolloin tuomarina oli Markku Mähönen.

Lumisten metsien Ridgebackit

2011-03-16T18:17:00.000+02:00

Näyttelytreeneistä kotiin kädet rakoilla..

2011-03-16T09:20:00.005+02:00

Huhhuh mitkä näyttelytreenit.. Voi onnea ja autuuutta kun ohuen ohuen näyttelyhihnan päässä zumbaa 34 kiloinen juuri hajujen maailman löytänyt koiranpentele ;).. Hero on siis siinä vaiheessa miehistymistä, että kaikki hajut on hurjan, hurjan ja taas kerran HURJAN mielenkiintoisia, eikä nokka meinaa pysyä maasta poissa ollenkaan.

Välillä tämä nuoren uroksen kanssa eläminen tuntuu tältä:

Eli umpihangessa eteenpäin..;)

Meistä olisi varmaan saanut Hauskoihin kotivideoihin mahtavan pätkän, kun juoksimme ryhmänä hallissa ympyrää; Hero yritti koko ajan nuuskia maata, edellä oleva koira ei meinannut osata päättää missä askellajissa mennään (kiitolaukka vaiko peruutusvaihde), ja juoksun lopuksi edellä juossut labbis väänsi komeat tortut "kehään". Oh my.. Varsinaiset tulevaisuuden toivot.

Ei jotain pahaa ellei jotain hyvääkin, eli saatiin hyviä vinkkejä juoksutukseen ja seisottamiseen. Hero ei osaa seisoa kunnolla, enkä minä seisottaa, mutta ehkäpä näillä vinkeillä jotenkin neljällä tassulla ja oikein päin osataan sunnuntain Puppy Cupissa töröttää. Juoksemisesta en mene mihinkään takuuseen, mutta sitä nyt pitää päivittäin treenata ennen sunnuntaita.. Saatiin myös hyvä vinkki tuomarin katselmukseen, eli minä menen Heron viereen kyykkyyn -> Hero seisoo -> Polvi Heron vatsan alta tukemaan, kohta suunnilleen vatsan korkeimman kohdan alla takajalkojen edessä -> Näin Herolla turvallinen olo, eikä se pääse peruuttamaan tuomaria karkuun jos sille päälle sattuu. Opettaja sai katsoa hampaatkin, eli siinä kohdin suunta on ylöspäin..

Nyt on eRRkkariin ja Tampereen KV näyttelyyn ilmoittauduttu, joten enää uupuu PK-Näyttelyn ilmo tältä keväältä :)

Sekalaisiin tunnelmiin,
Kädet rakoilla oleva emäntä ja varsin sekavaa ikäkautta elävä nuorimies.

ps. Tässä vielä Heron taidonnäyte viime Puppy Cupista, ikää 5kk. Jos edes tähän päästäisiin niin hyvä..

pps: Heron ruoka vaihdettiin nyt Eukanuban Large Breen Puppyyn. Kokeillaan nyt tätä, tuloksia päivittelen tänne kunhan kokeilu etenee. Hill'sistä tuli pieniä kutinoita, ei kuitenkaan muuta iho-ongelmaa. Korvatulehdustakaan en voi ihan kokonaan poissulkea ruoasta aiheutuneeksi, mutta todennäköisesti ei ollut tekemistä Hill'sin kanssa. Sitäpaitsi Eukanubassa on rhoden kuva! (oh vanity) ;)

Toko: Hyppy

2011-03-14T08:55:00.001+02:00

Eilisissä treeneissä oli Herolle uutena asiana hyppy. Heroa en ole aiemmin hyppyyttänyt, eikä se ennen eilisiä treenejä ollut edes nähnyt tokon oranssia hyppyestettä. Ennen treenien aloitusta valmistautuminen alkoikin esteeseen tutustumisella, sitä ihmeteltiin edestä ja takaa. Nostin esteestä ylimmät kolme lautaa pois, jotta se olisi mahdollisimman matala ja helppo ylitettävä. Aluksi Hero ei meinannut hypätä yli ollenkaan, mutta parin kokeilun jälkeen hoksasi idean. Kun Hero oli ymmärtänyt jutun juonen, ei hypyssä enää ollut mitään ongelmaa, fiksu poika! =)

Treenit alkoivat taas luoksepäästävyydellä, josta Hero suoriutui hienosti: Pylly pysyi maassa ja ohjaajaan suhtauduttiin ystävällisen välinpitämättömästi. Luoksepäästävyyden jälkeen aloitettiin hypyt yksi kerrallaan, ja Hero pääsi autoon Hillan kanssa odottelemaan omaa vuoroaan. Hillan kanssa treenailin taas ennen Heron treenien alkua, joten Hilla oli taas autossa Herolle odotusseurana. Hillalle hyppy on tuttu juttu, joten se joutui tyytymään autosta tiirailuun.

Oman vuoromme tultua en oikein tiennyt miten Hero liikkeestä suoriutuisi, koska ensimmäiset hypyt tosiaan tehtiin hieman ennen treenien alkua. Noh, eipä olisi tarvinnut epäillä, koska Hero hoiti homman kotiin hienosti:)! Hypyt meni täysin nappiin, eikä Hero edes miettinyt esteen kiertämistä. Viimeisiin hyppyihin estettä korotettiin, ja siitä huolimatta ei Hero epäröinyt hetkeäkään vaan mennä leiskautti esteen yli ja kääntyi esteen jälkeen odottamaan lisäohjeita. Saimme alokasluokan hypyn suoritettua kokonaisena liikkeenä loppuun saakka, koska "seiso" käskyn jälkeen Hero osasi odottaa esteen toisella puolella, että pääsen kiertämään sen viereen. Hienoa Hero! Ohjaaja kehui sitä, että koska pennusta asti kontaktia on treenattu, osaa Hero vieraankin liikkeen tiimellyksessä ottaa kontaktia ja "kysyä", että mitäs nyt tehdään. Tämä näkyi kuulemma siinä, että hypyn jälkeen Hero kääntyi heti ensimmäisestä hypystä alkaen heti ympäri, ja odotti minulta ohjeita / käskyä. Kyllä lämmitti ohjaajankin mieltä :)

Treenien lopuksi otettiin vielä yksitellen iloiset vauhtiluoksetulot, jotta jäisi kaikille koiruuksille mahdollisimman hyvät fiilikset treeneistä. Ohjaaja piteli Heroa pannasta kun juoksin hallin toiseen laitaan, jonka jälkeen käsky "Tänne!". Ja Herohan tuli, hyvä kun alta ehti pois ;)

Pari treenikaveria katsasti myös Heron hampaat ja tällä kertaa meni hyvin. Niin hyvin, että Hero meinasi heittää leikiksi koko homman.. Aiemmin hieman pelottavat miespuoliset hampaankatsojat saivat kyllä kurkkia suuhun, mutta Hero vastaavasti meinasi tarkistaa heidän hampaansa pusuttelemalla "tuomarien" naamat märiksi :)

Tiistaina meillä on ekat näyttelytreenit Hämeenlinnassa ja sunnuntaina onkin koitos nimeltä Lohjan M&M Puppy Cup!

"Pakko"noutoa

2011-03-11T17:43:00.001+02:00

Käytiin tänään vanhalla työpaikallani vanhainkodissa tervehtimässä mummoja ja ex-työkaveri Lauraa. Laura on kokenut kehäraakki, joten käytimme häntä häikäilemättömästi hyväksemme operaatiossamme "Tuomari-saa-koskea" ;)
Laura oli oikein vakuuttava tuomari, ja Hero antoi katsoa hampaat hyvin, kiitos Lauralle! :) Toivotaan että näyttelytuomarikin saa koskea...Ei ole seuraavaan näyttelyyn kuin reilu viikko.

Kotona treenailtiin pakkonoutoa, joka ei ole niin kurja asia kuin miltä kuulostaa. Eipä se itseasiassa ole kurjaa ollenkaan. Pakkonoudon periaatteet kirjoitinkin alapuolella olevaan nouto-bloggaukseen, joten tässä vain kuvia:

Kapulakieltä

2011-03-07T17:43:00.001+02:00

Pakolliset hellyydet

Perusasentoa

Sehän noutaa!

Kapula on kaveri

Joko saa ottaa?

Peppu on jo menossa

Haettiinpa M&M:stä oma kapula, ja eikun kapuloimaan! Pienen pientä treeniä otettiin pihalla, ja mahtuu mukaan pari poseeraustakin :)

Toko: Noutotreeniä

2011-03-07T08:54:00.000+02:00

Tulipas hyvät fiilikset eilisistä treeneistä! Treenit alkoivat klo 18, mutta tällä kertaa älysin napata myös Hillan mukaan, ja mentiinkin sitten halliin jo 17:20. Treenailtiin ensin Hillan kanssa puolisen tuntia Heron odottaessa autossa, jonka jälkeen sitten alkoi Heron treenit. En oikein ymmärrä miksi en tajunnut aiemmin ottaa Hillaa mukaan, koska samalla vaivalla saa molemmat treenata, eikä Heronkaan tarvitse yksin odottaa autossa omaa treenivuoroa.. Hölmö emäntä.

Hillan kanssa treenailtiin ihan perusjuttuja tauon jälkeen. Seuraamista, liikkeestä jättäviä liikkeitä, paikallaanmakuuta ja perusasentoa (joka on edelleen liian kaukana ja takana). Herolla oli ohjatuissa treeneissä vuorossa noudon opettelu. Olemme Heron kanssa kotona treenailtu ihan pelkkää "kotinoutoa", eli jos joku heitetään niin se tuodaan kanssa takaisin. Eilen otettiin ensimmäistä kertaa ihan oikeaa noutoa käskyn kanssa, ja meni todella upeasti :)! Ajattelin aluksi, että me treenaillaan ihan pehmopatukalla pelkkää suuhun nappaamista, mutta Heropa kävi jo kantelemassa ohjaajan jättämää kapulaa íhan omatoimisesti.. Otettiin sitten oikean kapulan kanssa pieneltä etäisyydeltä noutoa käskyn kanssa, ja Hero suostui ottamaan ällökapulan suuhunsa (jes!) ja jopa toi sen minulle. Olin aivan varma, että Hero ei varmasti ota suuhunsa kovaa, painavaa ja toisten kuolaamaa kapulaa, mutta niin vaan nappasi mukaan ja tuoda kiikutti perille asti :) Ihan pienellä matkalla tehtiin treeniä, joten ei mitään päätä huimaavia etäisyyksiä. Nyt sitten huomattiin samalla meidän ongelmat noudon kanssa, eli:

Hero muljaa kapulaa suussaan, ei siis pidä sitä vakaasti paikoillaan.
Hero "heittää" kapulan suustaan tuodessaan sen, eli ei pidä sitä tarpeeksi pitkään.

Hero veti koko homman leikin kannalta, ja välillä kyllä kapula lensi kaaressa jalkoihin. Ilme oli varsin ilkikurinen ja naamasta pystyi lukemaan, että "hae muija itse, kyllä sä siihen nyt jo yllät", kun kapula oli leikkisästi sylkäisy jonnekkin sinne päin- suuntaan...:D

Eikun sitten lisää treeniä ja omaa kapulaa ostamaan! Treenaillaan myös pakkonoutoa, eli ensin opetetaan koiralle, että kuonosta kiinni pitäminen on mukava juttu. Tämän jälkeen liitetään harjoitukseen kapula:

Kapula suuhun etuhampaiden taakse.
Kuonosta hellästi kiinni, jotta koiran on pidettävä kapula suussa muljaamatta sitä
Heti kun pieni hetki onnistuu niin, että kapula ei muljaa ja se pysyy suussa-> palkka ja liikkeen lopetus.

Näillä mennään ja katsotaan mitä saadaan aikaiseksi :) Ihan pienissä erissä harjoitellaan liikettä, eli ensin kapula oikein suussa ja sitten vasta aletaan treenailla kokonaista liikettä.

Yritän saada Jonin kuvaamaan tokotreenejä joku päivä, jotta saadaan kuvamateriaalia aiheesta =)

Tokoa&Kevätpörriäistä

2011-02-28T20:34:00.001+02:00

Sunnuntain tokoilut meni taasen hyvin, tosin seuraamisessa on edelleen paljon treenattavaa, kuten jo tiedettiinkin.. Muutama vapaaehtoinen saatiin taas suuhun kurkkimaan, ja tällä kertaa meni jo paremmin! Peukut pystyyn :)

Mersu meni myyntiin ja aika äkkiä menikin kaupaksi. Tilalle tuli farkku Mondeo ja avot! NYT on koirilla oikeasti tilaa! Mersussa joutuivat olemaan aivan limittäin ja lomittain kyyryssä, mutta Mondeon perään menevät hyvin, ja kolmas ellei neljäskin koiruus mahtuisi vielä mukaan..(jospa....hmmm;) )...

Otsikon mukaisesti Hero on varsinainen kevätpörriäinen.. Nyt kun ulkona on lämmintä ja saa riekkua ilman takkia, niin onkin sitten pörrättävä koko talven edestä. Suhahdus vaan käy kun Hero menee ohi, ja toinen suhahdus kun se juoksee jo toiseen suuntaan.. Onneksi tämä pörrääminen rajoittuu toistaiseksi ulkoiluun (kop kop..), joten sisällä ollaan oltu vielä suhteellisen siivosti..

Koirat ovat nyt kolmatta viikkoa keskenään portin takana työpäivät ja todella hienosti on toistaiseksi ainakin mennyt. Hiukan on matot rullalla ja koirien oman maton reunaa jyrsitty, mutta haukottelevat ja venyttelevät koirat kömpivät vastaan työpäivän päätteeksi, eli taitavat vetää unta luumuun suurimman osan ajasta :)

Lohjan pentunäyttely lähenee, samoin Lohja-kakkonen, eli huhtikuun Lohjan keikka. Näyttelyiden välillä on kaksi viikkoa, joten kyllä tulee ajeltua. Ainakin saa Hero taas tuomarishokkihoitoa kerrakseen oikeita näyttelyitä ajatellen..Toivottavasti menisi tällä kertaa hiukan paremmin se tuomariosuus.

Vi ses =)

Hero & ensimmäiset tokotreenit

2011-02-21T08:18:00.001+02:00

Eilen oli Heron ensimmäiset oikeat tokoilut ja hienosti meni :) Aiemmin Hämeenlinnassa ollut kurssi oli arkitottelevaisuutta, kun taas tämä kurssi taas tähtää alokasluokan liikkeiden opetteluun ja hallintaan. Kurssilla oli kymmenisen osallistujaa, joista paikanpäällä oli kahdeksan (?).

Aluksi Hero oli kiinnostunut toisista koirista niin paljon, että meinasi korvatkin hävitä kokonaan. Nopeasti päästiin kuitenkin työskentelyn makuun ja hienosti menikin! Hero jaksoi keskittyä upeasti, ja välillä pidettiin pieni leikki/riehumishetki, ettei menisi ihan pelkkään työntekoon koko tunti. Ensimmäisellä tunnilla kartoitettiin koirien ja ohjaajien osaamista, ja tasoeroja oli jonkin verran. Osa kurssilaisista oli aivan uusia tokon parissa, joten jatkossa varmaan treenaillaan erilaisissa ryhmissä.

Liikkeistä käytiin läpi perusasentoa, paikallaanmakuuta niille joilla perusasento on jo hallussa, sekä pieniä seuraamispätkiä. Herolla perusasento on aikalailla käpälässä, joten otettiin sitten paikallaanmakuuta ja seuraamista. Pari kertaa suoritettiin paikallaanmakuu myös käskytettynä, ja Hero meni jotenkin hämilleen vieressä seisovasta liikkenohjaajasta. Aluksi se kurkisteli ohjaajaa eikä suostunut menemään maahan. Maahan mentyään se lähtikin mukaani, vaikka paikallaanmakuu oli se pointti..Noh, kun ensimmäinen kerta kokeiltiin ja liikkenohjaaja todettiin vaarattomaksi, meni toinen käskytetty paikallaanmakuu jo hienosti :) Perusasennossa meillä on yksi pieni ongelma..Heron mielestä pyllyn voi hyvin nostaa lattiasta kun istuskelu riittää, eli se itse päättää perusasennossa olemisen jos aika käy turhan pitkäksi. Itse täytyy nyt skarpata, että en "unohda" Heroa perusasentoon, vaan otan lyhyempiä ja koko ajan kontaktissa pidettäviä pätkiä, ja muistan vapauttaa sen kun harjoitus on ohi.

Luoksepäästävyys meni hienosti, Hero ei riehunut vaan lähestyi ohjaajaa tyynenä, mutta ystävällisesti.
Kurssilla pyysin myös treenikaveri Jussia kurkistamaan hampaita, ja edelleen tuntui vieraan miehen kosketus olevan kamala mörkö Herolle. Muutamia lyhyitä toistoja tehtiin palkan kera, ja ensi kerralla taas uudestaan :)

Otin Heron kanssa myös muutaman luoksetulon, jotta sai ipana spurttailla kesken pikkutarkan treenin. Hero jaksaa keskittyä ihmeen hienosti niinkin nuoreksi koiraksi, ja osaa suurimman osan liikkeistä jo hyvin. Vaikka Hilla osaa kaikki liikkeet, tekee Hero paremmin liikkeet ne jotka se osaa. Hilla hosuu ja ennakoi, kun taas Hero jaksaa keskittyä paremmin ja hakee kontaktia aktiivisesti.

Innolla odotan ensi sunnuntaita! =)

Kevät!

2011-02-20T15:30:00.002+02:00

Aurinko! Voiko sitä hehkuttaa tarpeeksi? Koirat nauttii täysin rinnoin auringosta, ja sisällä juostaan kilpaa sille aurinkolaikulle joka paistaa pehmeimpään paikkaan.. Eli sohvan tietty kulma ja paksuimman maton keskikohta ovat todella kovassa käytössä. Ulkona vaan ei aurinko lämmintä afrikkalaisten mieleksi vielä tarpeeksi, joten ulkoriehut ovat lyhentyneet huomattavasti elohopean pysytellessä -20c tietämillä. Mälsää..

Anoppi mennä ompeli koirille ihanat välifleecepuvut Hurtan mantteleiden alle lämmittämään :) Nyt kelpaa porskuttaa hiukan kylmemmässäkin säässä, vaikkakin tassut ja korvat sanoo sopimuksensa irti jos aika venyy yli puolen tunnin. Uloslähtöönkin saa jo varata hieman aikaa, kun ensin puet koirille pari kerrastoa ja sitten vielä oma toppautuminen päälle. Ei tarvinnut kun kerran kokeilla päinvastaista järjestystä (koirat oman pukemisen jälkeen) kun jo kävi selväksi, että se ei ole kovinkaan kannattava idea.. Siinä vaiheessa kun ensimmäinen koira on puettu, pukemisen välissä pyydystetty uudestaan puettavaksi, hätyytelty toista "auttajaa" kauemmaksi ja pyydystytetty leikkimään syöksynyt puettava toisen kerran, on olo jo toppavaatteissa varsin muikea.

Menossa on ruokakokeilu numero 3, eli Hillan maha ei enää oikein tykännytkään Brit Caresta. Turkki on hienossa kunnossa ja muuten koira voi hyvin, mutta vatsan kanssa on ollut pientä häikkää. Kokeilen nyt tähän väliin Jahti&Vahti kanariisiä, josko se sopisi paremmin. Toistaiseksi se on toiminut hyvin, ja maha on ollut parempi. Jahtiin&Vahtiin en ennen ole tutustunut, mutta sitä suositeltiin herkkävatsaiselle koiralle kokeilemisen arvoiseksi ruoaksi, joten kokeillaan nyt sitten. Aiemmin Hillalla on ollut käytössä siis Brit Care Light ja Salmon, ja kokeiltu on myös Nutra Nuggets. Hero käy ja kukkuu edelleen Hill'sin Large Breed Puppy:llä oikein hyvin. Lisänä molemmat saavat raakaa jauhelihaa päivittäin. Hero sai matokuurinkin taas, tällä kertaa Axiluria.

Kevään näyttelyt ovat kovassa syynissä. Tällä hetkellä tavoitenäyttelyt näkyvät oikeassa laidassa olevassa tapahtumakalenterissa. Kaikkiin en välttämättä mene, mutta yritys on kova. Ehdottomasti ohjelmassa ovat ainakin maaliskuun M&M Puppy Cup, toukokuun Ridgeback erikoisnäyttely ja 14.5 oleva pk-näyttely. Pk-näyttelyssä onkin jännät paikat kun Hero on siellä jo junnu, ei siis enää pentu :) Onneksi pk:ssa tuomarina on Markku Mähönen, joka ainakin tammikuun Lohjan pentunäyttelyssä piti Herosta ja erityisesti rakenteesta paljon.

Tässä muutama kuva viikonlopun Vantaan reissulta. Kohta lähdemmekin Heron kanssa ajelemaan kohti Tuulosen kauppakeskusta ja ensimmäistä Tokotuntia :)

Miten saada toinen leikkimään?

2011-02-06T20:15:00.000+02:00

Ainakaan Herolta ei yritystä puutu ;) Lelu tuodaa ihan suuhun saakka, että joskos se toinen sittenkin innostuisi leikkimään..

Laiskottaa..

2011-02-05T14:07:00.001+02:00

Kaikki enemmän tai vähemmän kipeänä ja väsyneenä...

Koiraperheessä ei kukaan sairasta yksin ;)

2011-02-03T19:40:00.000+02:00

... Edes emäntä ;)

Hilla on jo paranemaan päin, yskänlääke tehosi! Samoin lepokuuri, jota jatketaan tosin vielä.. Mutta ettei menisi liian hyvin, minä sairastuin kamalaan flunssaan. No, onneksi emäntä ei pääse paleltumaan ;)

Pinna kireällä..Kennelyskä

2011-02-01T11:51:00.000+02:00

No nyt alkaa jo huumorintaju loppua! Hero on ollut melko oireeton nyt muutaman päivän (pienen pientä köhää ja niiskutusta), ja ajattelin että pian päästään vihdoin nauttimaan kunnon lenkeistä metsään hienossa kevätsäässä. No eipä mikään tietenkään nyt niin helppoa ole..

Hilla alkoikin yskiä eilen iltapäivällä. Tismalleen meni saman kaavan mukaan kuin Herolla, eli aamulla kaikki oli hyvin, mutta töistä tullessa alkoi köhä. Ajattelin homman menevän sitä myöden samalla kaavalla kun Heron kanssa, joten toppasin koirat aivan yltiölämpimiin vaatteisiin ja vein rauhalliselle alta 30min kävelylle. Hilla olikin ihan pirtsakka illalla, hiukan köhi ja leikki puuhapallolla niin että listat kolisi talossa.

No se yö.. Mentiin nukkumaan kymmenen aikaan, ja noin klo 23 heräsin aivan kamalaan rohinaan ja yskään. Hillan tartunta olikin jo hiukan eri kaliiberia kuin Herolla, eli yskä oli todella paha (kova, kakova ja limaysköksiä) eikä hellittänyt yhtään. Joka hengenvedolla yski, ja usein sai yskäkohtauksen joka päättyi liman kakomiseen ja oksentamiseen.. Muutamaan otteeseen nousin Hillan kanssa ja juotin hiukan lämmintä vettä, jossa makuna jauhelihaa seassa. Seisaallaan ollessa tuntui saavan enemmän voimaa yskään, mutta eipä se tilannetta kyllä pahemmin helpottanut. Puoliltaöin soitin päivystävälle eläinlääkärille, koska yskä oli todella voimakasta, liman oksentaminen jatkuvaa ja välillä tuntui hengittämisenkin olevan hankalaa. Ohjeeksi höyryhengitystä, ei tarvitse tuoda paikan päälle.

Loppuyö menikin Hillan kakomista kuunnellen, ja kerran käytiin höyryhengitystä kokeilemassa kylpyhuoneessa. Auttoi ehkä ihan hiukan, mutta ei mitään maata mullistavaa vaikutusta. Istuttiin molemmat puoliunessa kylpyhuoneen lattialla veden valuessa kraanasta: Hilla apeana ja yskien, minä puoliunessa yöpaidassa Hillaa silitellen. Koiranomistajan onnea ;)

Kuumetta mittailin muutamaan otteeseen, lämpö pysyi alle 38,5c. Aamulla soitin eläinlääkärille ja hän määräsi yskänlääkettä apteekkin haettavaksi. Kävin töistä hakemassa lääkkeet ja tarkistamssa Hillan voinnin. Vointi oli hiukan parempi ja annoin aamupalan ja yskänlääkkeen ensimmäisen satsin. Nyt toivotaan parasta..! Hilla oli jo hiukan iloisemman oloinen, ja lämpö 38,3c. Eläinlääkärin mukaan he eivät oikein voi mitään tehdä niin kauan kuin koira syö ja juo, kuumetta ei ole eikä yleistila laske merkittävästi.

Lepoa, lepoa ja lepoa.

Not so lazy Sunday

2011-01-30T14:14:00.001+02:00

Lazy Saturday

2011-01-29T10:19:00.000+02:00

Väliaikatietoja potilaasta

2011-01-27T20:14:00.000+02:00

vai pitäisikö sanoa "potilaasta", koska herra potilas ei edelleenkään tunnusta olevansa pätkääkään kipeä. Hieman vaisumpi se on kuin yleensä, mutta vain hiukan. Se riehuisi ja remuaisi niin kovin mielellään, mutta tylsä emäntä ei edelleenkään päästä ulos kuin hetkeksi kerrallaan. Sisällä villapaitakuuri jatkuu, ja lepoon pyritään huonolla menestyksellä..

Tänään Hero on yskinyt vähemmän, eikä ole ollut niin nuhainen. Yökin meni jo paremmin :) Toivotaan parasta! Lepo silti jatkuu ainakin viikonlopun yli, jotta ei vain mikään jälkitauti tms. pääsisi yllättämään. Nuori herra protestoi pakkolepoa vastaan varsin äänekkäästi mouruamalla, mutta minkäs teet ;) Kongi ja luukengät yms on ollut kovassa käytössä, ja Hilla on meinannut päästä korvistaan jo useaankin kertaan.. Kauhukakara.

Kuumetta ei ole, lämpö on pysytellyt 38,3 ja 38,8 välimaastossa.

Lisää Lohjan kuvia (varastettu Jennyltä) ;)

2011-01-26T20:40:00.001+02:00

Saanhan vielä vähän fiilistellä Lohjan kuvilla..saanhan ;) Eli siis Jennyltä nappasin vielä muutaman kuvan Lohjan näytelmästä. Alimmassa ROP kehässä voiton vienyt 8kk ikäinen Sunhill Ridges Ina ja VSP Hero :)

Potilas (vastoin tahtoaan)

2011-01-26T19:20:00.000+02:00

Huokaus..Eilen arkitottiksen jälkeen se iski: Hero alkoi illasta yskimään ja köhimään. Ajattelin sen olevan vain jotain kurkun ärsytystä pakkasesta tms, mutta eipä mennyt köhä ohi. Yöllä Hero sitten kuorsasi kuin merimies ja kuulosti räkäiseltä. En nukkunut viime yönä kovinkaan paljon, kun kuuntelin koirulin rohisevaa hengitystä ja kännykällä peiton alla Googlettelin kennelyskätietoa.. Aamulla pedistä kömpi nuhaisen oloinen ja kakovasti yskivä poika, joka tosin oli oma pirteä itsensä ja ruoka maistui hyvin. Mittasin aamulla lämmön ja se näytti 38,3c, joten ei hätää sen osalta.

Soittelin eläinlääkärille aamusta ja kysyin mitä kannattaa asian kanssa tehdä. Hän arveli kyseessä olevan kennelyskä, ja määräsi Heron lepoon. Yleistilaa tulee tarkkailla, ja jos se huononee niin kipinkapin eläinlääkäriin. Ei tila onneksi ole huonontunut, vaan potilas on omasta mielestään vallan terve. Sisällä pitäisi mennä kaasu pohjassa ja Hillaa pitäisi saada kiusata henkihieveriin. Ulkoilu on Herolta nyt pannassa (varsinkin tuon pirun pakkasen takia), eli ulkona piipahdetaan vaan tarpeilla. Sisällä on sitten emännän mielikuvitus koetuksella, kun pitää keksiä rauhallista (!), mutta mielenkiintoista tekemistä riehukkaalle potilaalle.. Ilta on mennyt paljon vähemmän köhiessä, mutta jatketaan tätä lepokuuria nyt ainakin viikonlopun yli. Sisällä villapaita saa nyt pysyä päällä, jotta rintakehä pysyy lämpöisenä eikä veto pääse yllättämään :) Pipanoiden kanssa annan lämmintä vettä, joka toivottavasti edes vähän helpottaa kipeää (?) nielua/kurkkua. Hero sai tänään myös nimilaatan, mutta sen testaaminen ja ihailu jää myöhemmälle eläinlääkärin antaman kaulapantakiellon takia.

Harmittaa kun jää nyt treenit ja tokopäivä väliin, mutta pääasia on että koiruus paranee kunnolla.

Lauantairiehaa

2011-01-22T12:34:00.001+02:00

Keittiöremontti..

2011-01-20T13:13:00.002+02:00

Noniin nyt vihdoin on saatu keittiöremppa puoleen väliin ja koirat ovat olleet tapansa mukaan tiellä niin paljon kuin vain mahdollista . Olen itse ollut lomalla ke-> joten koirien kohdalla tilanne parantui huomattavasti. Alkuviikon joutuivat päivät viettämään Heron aitauksessa etteivät olisi teloneet itseään laatanpalasiin, ja näin estettiin myös Heron random-esineiden syöntivimma (Oli alkuviikosta syönyt jossain vaiheessa metallisen pullonkorkin, jonka oli sitten myöhemmin oksentanut...)..Pösilö koira.

Tiistaina alkoi Heron arkitottiskurssi Hämeenlinnassa (järjestäjänä Silkkitassu), ja siellä meni kaikki paljon paremmin kun uskalsin edes unelmoida! Heron kanssa olen arkitottelevaisuutta ja pienissä erissä tokojuttuja harjoitellut jo pikkupennusta alkaen, ja tiesin sen osaavan kaikki perusasiat. Yllätys kuitenkin oli se, että Hero ottaa todella hienosti kontaktia vaikka on muita koiria, ja liikkeetkin meni hienosti nappiin vaikka muut koirat temmelsivät ympärillä. Kaikki koirat olivat alle 8kk vanhoja, ja monet eivät vielä osanneet maahanmenoa tai perusasennon alkeitakaan. Kaikilla muilla kurssilaisilla oli eka koira kyseessä, joten se selittänee osaltaan asiaa. Olin Herosta todella ylpeä, en olisi ikinä uskonut sen pärjäävän niin hienosti =)! Innolla odotetaan seuraavaa kertaa. Vaikka kurssilta ei mitään uutta varsinaisesti saisikaan, niin Hero ainakin oppii vielä paremmin keskittymään hälinän keskellä työskentelyyn jos ei muuta.

Nyt loppuviikosta lomalla ollessani olen voinut vahtia koiria paremmin ja lenkittää enemmän. Tänään oltiin taas Caritan ja Carman kanssa tunnin metsälenkillä ja meno oli sen mukaista =) Tunnin hankimellastuksen jälkeen olivat molemmat aivan valmista kauraa kunnon päikkäreille.

VSP Baby Puppy :D

2011-01-16T11:15:00.001+02:00

Hieno Hero!

2011-01-15T18:04:00.001+02:00

Lohjan pentunäyttelystä palauduttu, ja mieletön fiilis! Heron sisaruksista paikalla olivat Bea (Mahiri Retta's Fortuna), Foxy (Mahiri Retta's Foxy) ja Rif (Mahiri Retta's Fyor). Olimme paikalla noin puoli 11 ja kehään pääsimme varmaankin puoli yhden aikoihin (?). Ensin kehään menivät Hero ja Rif. Jännitin tuomarin osuutta todella paljon mätsärin tapahtumien takia, ja penkin allehan se kopeloinnin osalta menikin taas.. Hero ei antanut kunnolla kajota hampaisiin, ja yritti päästä koko touhusta pois...

Muuten kehässä liikkuminen meni hyvin ja seisotuksetkin meni suunnilleen nappiin :) Tuloksena: Hero urosten paras ja kunniapalkinto. Sen jälkeen kehässä Hero mitteli ROP:ista 8kk nartun kanssa, ja kuten oletettavaa on, kehittyneempi narttu vei ROP:in. Olen todella ylpeä Herosta! VSP ja KP! Olin aivan äimänä kun tuomari julisti tuloksen...Upeaa! =D Tuomarin mukaan kehässä oloa pitää toki harjoitella, mutta tuomarin karttaminen on ikävaiheeseen suhteutettuna normaalia. Kasvattajakehäänkin osallistuimme ainoana rhoderyhmänä, joten ROP kasvattaja tipahtu tilille myös. Onnea Mahiri Retta'sin F-pesueelle, hieno näyttely :)!

Tässä vielä kirjallinen arvostelu:

"Vahvuusasteeltaan erinomainen. Runko saa vielä hieman pidentyä. Vahva urosmainen pää, jossa oikea ilme. Hyvä kaula, ylälinja ja rungon volyymi. Vahvat hyvin kulmautuneet raajat. Vielä löysät, mutta hyvänmittaiset liikkeet. Hieman lyhyt ridge. Ikään sopiva käyttäytyminen, mutta kehätotutusta harjoiteltava."

Tuomarina toimi Markku Mähönen.

yäk

Näyttelypaniikkia & Hero 5kk

2011-01-13T07:39:00.000+02:00

Argh! Mätsäriin mennessä ei jännittänyt yhtään. Siis yhtään! Nyt alkaa kädet tutista jo torstaina.. Mätsäriin mennessä luotin ettei mitään suurempia ongelmia tule, mutta nyt tiedän mikä voi mennä pieleen ja sekös jännittää.. Tavallaan oli onni, että mätsärissä oli virallinen ulkomuototuomari joka antoi (tylyyn) tapaan virallista palautetta. Nyt tietää minkälaista oikea arvostelu on, joten ei tule yllätyksenä :) Lauantaina paikalla pitää olla 10 jälkeen, tosin meidän kehä alkaa pyöriä jo klo 10 mutta rhodet alkanee vasta 12 pintaan. Rhodeja oli paikalle tulossa kuusi kappaletta, joista Mahiri Retta'sin F-kakaraparvesta edustettuna neljä.

Käytiin eilen Mustissa&Mirrissä kopeloituttamassa Heroa. Tuttu myyjäkään ei meinannut saada hampaita katsottua... Muutaman harjoituskerran jälkeen meni jo paremmin, ja värvättiin pari vierasta asiakastakin suuhun kurkistamaan :) Tänään on taas leikkitreffit Carman ja Caritan kanssa, jonka jälkeen taas M&M:ään hampitarkastukseen. Taidan viedä Heron vielä parkkihalliinkin "näyttelynomaisiin" olosuhteisiin ja nykäistä jotakuta hihasta ja pyytää ihan vaan silittämään, ja suuhunkin saa kurkistaa jos uskaltaa. Siis Heron suuhun, minun hampaani ovat ihan jotakuinkin kunnossa.

Hero täytti tänään 5kk..eipä ole enää pikkupentu..Nyt vaan odotellaan suurella mielenkiinnolla tulevaa teini-ikää kun alkaa hormonit hyrräämään...Voi jee.

Blogin muuttuva ulkoasu

2011-01-10T20:26:00.000+02:00

Suokaa anteeksi hairahdukseni pois perusruskeasta, mutta alkoi jo tympimään kun pian kaksi vuotta tuijoteltu samaa taustaa :) Vihdoin olen jotenkuten tyytyväinen, joten tässä pysytellään nyt toistaiseksi. Kävi myöskin niin, että html-koodin muokkauksen tiimellyksessä tuhosin valitettavasti koko edellisen mallin, joten nyt on tyytyminen tähän.. Musta-valkoinen oli ajatuksissakin, mutta olisin ehkä muokkaillut tätä vielä pidemmälle, ellei totaalipimahdus olisi iskenyt koko roskan hävittyä bittiavaruuteen......

Kummituskoiria

2011-01-10T17:03:00.000+02:00

Hilla&Hero pääsi tänään tunniksi Carman kanssa leikkimään, ja kuvissa esiintyykin kolme kummituskoiraa. En jotenkin saa kameran säätöjä kohdalleen, joten tässä maanatai-illan hupia valopäiden muodossa ;) Viimeinen on oma suosikkini =D

Kovaa mentiin ja nyt pysyy Herokin menossa mukana ja välillä jopa menon edellä.

Match Show Hollola

2011-01-09T20:48:00.003+02:00

Torstaina oli siis vuorossa Heron ensimmäinen näytelmä Match Shown muodossa. Olimme harjoitelleet pitkään seisomista ja juoksemista, ja ne menivätkin oikein mallikkaasti! Pentuja oli yli sata (!), joten odottelua riitti liiankin kanssa.. Olimme paikalla noin klo 11 ja kehien piti alkaa klo 12. Todellisuudessa kehät alkoivat pyöriä noin 12:40, joten mätsärissä vietetty aika venähti reiluun kolmeen. Me pääsimme Heron kanssa kehään noin klo 15, ja siihen mennessä pikkupoika oli ehtinyt väsähtää jo kertaalleen koko touhuun.

Hero käyttäytyi hienosti satojen ihmisten ja koirien joukossa, ja siitä saankin kyllä olla todellä ylpeä, hieno poika! Se oli kiinnostunut kaikista ja osasi alkuinnostuksen laannuttua rauhoittua viltille nukkumaan ja tarkkailemaan coolisti menoa :)

Mutta itse kehä...
Noh, Hero käyttäytyi upeasti alkuun: juoksi kauniisti ja seisoi hienosti paikallaan...mutta.. tuomari oli sellainen mörkö, että sitä mentiinkin karkuun jo ihan tosissaan... Aluksi Hero ei meinannut antaa tuomarin katsoa hampaita, ja tästä se selvästi jäi siihen käsitykseen, että ihan hanurista koko homma. Sain sen tulemaan takaisin ja kiinnittämään taas huomion lihapullaan, mutta tuomarin yrittäessä koskea löytyi koira taas näyttelyhihnan kauimmaisesta päädystä.. Tuloksena siis sininen nauha, ja kommentti "Aika tuhdissa kunnossa on tuo koira.. Lisää liikuntaa!"

Asia selvä..

Eli nyt vaan tiukka treeni viikolla, että ensi lauantaina Lohjalla saisi tuomari-setäkin koskea ;)

Harmi kun hämärä parkkihalli ei ollut kovin otollinen kuvausmaasto..

Winterfun!

2011-01-02T21:14:00.001+02:00